Maailman levyt

Matti Ripatti esittelee musiikkia Intiasta, Euroopasta ja Zimbabwesta.

Debashish Bhattacharya: Calcutta Chronicles

Riverboat/World Music Network

Kauas on matkannut havaijinkitara vuodesta 1931, jolloin havaijilainen Tau Moe toi soittimen Intiaan. Soittimesta on tullut luonteva osa intialaista klassista musiikkia, mutta myös riemastuttavien musiikillisten innovaatioiden väline kolkatalaisen – ennen vanhaan häntä olisi sanottu kalkuttalaiseksi – Debashish Bhattacharyan käsissä. Kuten intialaisessa musiikissa yleensäkin, Bhattacharyan instrumentaaliset sävelmät ja soinnit tavallaan jäljittelevät lauluääntä, ja hänen kolme itse valmistettua slide-kitaraansa tosiaankin laulavat. Viisi vuotta sitten, nelikymppisenä eli nuorena pandit-arvonimen saanut muusikko luo hämmästyttävän vaivattomasti yli kulttuurirajojen kommunikoivaa taidetta, joka ei vaivattomuudestaan huolimatta tee halpoja kompromisseja oman taustansa tappioksi. Kuunnelkaa vaikkapa kansanlaulun tapaan keinahtelevaa Gypsy Anandi -kappaletta – siinä soi Havaiji ja siinä vilahtaa Andalusia, mutta jalat ovat silti tukevasti Intian maaperällä. Pitemmälle ehtineet asianharrastajat puolestaan osaavat arvostaa pohjoisintialaisen hindustani- ja eteläintialaisen karnaattisen musiikin fuusiota kappaleessa Kolkata to Kanyakumari.

Big Blue Ball

Real World

Peter Gabriel on jo kolmisen vuosikymmentä toiminut loistavana eurooppalaisten sisäänheittäjänä muun maailman musiikkeihin, sekä tuomalla kehitysmaiden muusikkoja länsimaisen yleisön tietoisuuteen että ottamalla heiltä vaikutteita omaan musiikkiinsa. Tässä albumissa roolit sekoittuvat hedelmällisesti, ja tuloksena on paras Peter Gabrielin levy yli kahteenkymmeneen vuoteen – vaikkei hän edes ole mukana jokaisella raidalla muuten kuin tuottajana. Niin sanoakseni etnisyyden aste vaihtelee sen mukaan, kuka kappaletta dominoi, mutta studiotyö on kaikissa yhtäläisen häikäisevää ja ihmeen inhimillistä. Tasaveroiset yhteistyökumppanit ovat muusikkojen ehdotonta kermaa: muiden muassa Natacha Atlas, Marta Sebestyen, Papa Wemba ja Hossam Ramzy sekä länsipuolelta esimerkiksi Sinead O’Connor, Vernon Reid ja The Holmes Brothers.

Chiwoniso: Rebel Woman

Cumbancha

Zimbabwelainen laulaja Chiwoniso Maraire (s. 1976) laulaa albuminsa nimikappaleessa kapinallisesta naisesta, ja sellainen hänen itsensäkin täytyy olla. Esimerkiksi sananvapauden puolustaminen Zimbabwessa vaatii sellaista todellista roh­keutta, johon meikäläiset aktivistit eivät milloinkaan joudu turvautumaan. Poliittiset krediitit ovat siis kunnossa, eikä musiikissakaan ole moittimista, vaikka siitä puuttuukin omaperäisyyden viime silaus. Zimbabwelaisen musiikin tärkein yksittäinen soitin on mbira, peukalopiano, jonka helmeilevät sävelet saattelevat myös useimpia Chiwonison kappaleita. Kansanmusiikista ei silti ole kyse, vaan albumi on hiottua ja erittäin hyvin kuuntelua kestävää kansainvälistä yhteistuotantoa. Muusikkojen joukossa on nigerialaisen Louis Mhlangan ja eteläafrikkalaisen Hugh Masekelan kaltaisia tähtiä, jotka rakentavat solistin kirkkaanvahvalle äänelle nautittavan dynaamisen pohjan. Kauneinta on silti pelkkä mbiran ja laulun yhdistelmä.

Julkaistu Kumppani-lehdessä 10/2008

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!

Olet nyt varjossa ""staging"". Poistu