Lahjatoiveiden kärkisijalle Suomalaisen Työn Liiton (STL) kyselyssä nousivat rakkaus ja hellyys, joita – joulunakin – toivoo saavansa noin puolet vastanneista. Suunnilleen yhtä moni aikoo antaa lempeä ja lämpöä joululahjaksi.
Ympäristön kannalta nämä joulun toivelahjat ovat ensiluokkaisia. Lemmen roihutessa energiaa saattaa jopa säästyä, kun asunnon lämpötilaa voi laskea.
Jouluna kuitenkin palaa aina rahaa. Nordean ennen viime joulua tekemässä kyselyssä suomalaiset arvioivat, että joulu valmisteluineen ja lahjoineen verottaa kukkaroa keskimäärin 630 eurolla. Tänä vuonna ihmiset aikovat selvitä joulustaan huomattavasti halvemmalla, STL:n tutkimuksen mukaan 365 eurolla.
Ympäristön kannalta olennaista on se, miten rahat käytetään.
Hemmottelua turhan tavaran sijaan
Vuosikausia joululahjamarkkinoita on hallinnut halpa elektroniikka, jota Suomeen rahdataan pääosin Aasiasta. Tänäkin jouluna sähköverkkoon kytketään kasapäin uutuuttaan kiiltäviä espressokoneita, i-podeja ja miniläppäreitä. Positiivista on, että suuri osa elektroniikkakrääsästä siirretään lahjapaketista suoraan komeron hyllylle pölyä keräämään. Näin luonnonvaroja kuluu ja päästöjä syntyy ”vain” valmistuksen ja kuljetuksen verran.
Hemmottelu on turhaa tavaraa ympäristöystävällisempi lahja. Jos omat rahkeet tuntuvat riittämättömiltä, jalkahoito, hieronta, kuntosalikortti tai leffalippu välittää lämpimän ajatuksen.
Ekolahjojen ykkösiä ovat oma aika ja työpanos. Pienten lasten vanhemmat ilahtuvat vapaailloista, kiireiselle tai heikkovoimaiselle voi lahjoittaa ikkunoidenpesun tai kaupassakäyntipalveluita.
Kierrättää voi joulunakin. Kirja on suomalaisten lahjasuosikki vuodesta toiseen, eikä toivekirjan tarvitse olla joulun bestseller. Divarista tai omasta hyllystä pakettiin voi kääriä vaikkapa klassikon, jota kirjakauppojen valikoimasta on turha etsiä.
Sekä eettinen että ekologinen lahja annetaan lähimmäisen asemesta sitä todella tarvitsevalle. Monet järjestöt välittävät lahjoja – esimerkiksi lehmiä, vuohia, ekovessoja, puuntaimia ja puita säästäviä liesiä – kehitysmaihin.
Varsinkin lapsiperheissä paketteja kertyy paljon ja niiden myötä neliömetreittäin lahjapaperia. Kauniit ja kiiltävät paperit eivät kelpaa paperinkierrätykseen, joten ne kannattaa säilyttää ensi vuonna uudelleen käytettäviksi. Kun paketoinnin hoitaa itse, voi käärepaperiksi kietoa vaikka sanomalehtiä.
Kotitekoisia koristeita tai kestokimallusta
Postikorteissa ja matkailumainoksissa joulua tunnelmoidaan sinisessä talviyössä tähtitaivaan valaistessa lumista maisemaa. Tosiasiassa joulua valaisevat miljoonat ja taas miljoonat sähkölamput. Jäälyhdyt – jos pakkasta piisaa – ja jätkänkynttilät eivät kuluta sähköä, mutta jos lapset tai oma mielenterveys lisävaloja vaativat, paras vaihtoehto löytyy led-lampuista.
Kynttilöissäkin on eroja. Tuikuista syntyy metallijätettä, kruunu- tai pöytäkynttilöitä polttamalla ei tarvitse lajitella metallia.
Parhaat joulukoristeet askarrellaan itse. Näppärissä käsissä kauneutta syntyy vaikka koivunhalosta, mutta kuuseen ripustettavien lippunauhojen, piparien ja chilipalkojen langat osaa solmia kömpelömpikin.
Suomeen kuitenkin rahdataan Kiinasta joka vuosi konttikaupalla palloja, nauhoja ja muita välkkeitä. Kauniista turhuudesta ei ole pakko luopua, mutta kertakäyttöisen rihkaman asemesta kimmellyksen ystävän kannattaa satsata laatuun ja kestäviin koristeisiin. Silkkipaperiin joulun jälkeen käärittävät lasipallot säilyvät sukupolvelta toiselle.
Hyvä sianelämä, parempi mieli
Ympäristöystävällisin ateria syntyy juureksista, palkokasveista ja viljasta, mutta jouluna moni osa-aikavegetaristikin upottaa hampaansa kinkkuun. Sikaa ei kuitenkaan kannata ostaa säkissä. Viime vuosien myyntimenestys, Tanskasta Suomeen rahdattu halpa kinkku, jättää joulupöytään melkoisen ekologisen sorkanjäljen.
Kotimaisen luomusian pakaraa mutustellessaan lihansyöjä voi tyynnytellä omaatuntoaan sillä, että possupolo sai joka tapauksessa viettää tyngäksi jääneen elämänsä säällisissä oloissa.
Kasvissyöjä paistaa kinkkuimitaationsa tofusta tai seitanista. Kinkun kuin kinkun kaveriksi sopivat kotimaisista perunoista, lantuista ja porkkanoista kestovuoassa muhitetut laatikot.
Lähellä tuotettu ruoka on yleensä varmin valinta, mutta tiukimmat ilmastofundamentalistit tarjoavat rosollia mieluummin kuin kotimaisissa kasvihuoneissa kypsyneitä salaatteja, kurkkuja ja tomaatteja. Silakka sopii joulukalaksi ja onnenmantelin voi riisin sijasta piilottaa ohrapuuroon.
Kun sähkösyöpön uuninsa kerran lämmittää, kaikki paistamiset on viisasta hoitaa yhdellä kertaa. Leipomisen voi tehdä isommallakin porukalla. Piparinpaistobileet tai torttutalkoot ovat sitä paitsi hauskoja tapoja viettää aikaa yhdessä.
Törsäämättömän joulun jälkeen ruokaa ei jää yli, mutta jos kinkkua uhkaa mätäneminen ja lanttulaatikkoa käyminen, niiden oikea paikka on komposti tai biojäteastia. Kaatopaikalle päätyessään ruoantähteet puskevat ilmakehään metaania, jota siellä on jo valmiiksi liikaa.
Julkaistu Kumppani-lehdessä 12/2008