Talouskriisin, terveydenhuollon ja muiden sisäpoliittisten haasteiden lisäksi Yhdysvaltain tuleva presidentti Barack Obama on luvannut uudistaa Yhdysvaltain kehitysyhteistyötä, ilmastopolitiikkaa ja ihmisoikeustilannetta.

Teollisuusmaiden OECD-järjestön mukaan Yhdysvaltain kehitysapu oli viime vuonna 21,8 miljardia dollaria. Yhdysvallat on rahamäärällä mitattuna maailman suurin kehitysavun antaja, mutta apu on silti vain 0,16 prosenttia maan bruttokansantuotteesta.

Barack Obama on luvannut kaksinkertaistaa Yhdysvaltain kehitysyhteistyömäärärahat vuoteen 2012 mennessä.

”Se on suuri muutos verrattuna kahdeksaan viime vuoteen, mutta kyseessä on silti pieni määrä Yhdysvaltain koko budjetista”, professori Jussi Hanhimäki arvioi. Yhdysvaltain ulkopolitiikkaa tutkiva Hanhimäki on Suomen Akatemian Finland Distinguished Professor Tampereen yliopistossa.

”Viimeisessä vaaliväittelyssä Obama varoitti, että globaalin finanssikriisin takia kehitysyhteistyörahojen nostamisen aikataulua joudutaan ehkä pidentämään”, vanhempi tutkija Peter Bell Harvardin yliopistosta puolestaan huomauttaa. Peter Bell oli noin kymmenen vuotta Care-järjestön johtaja. Care on Yhdysvaltain suurimpia kehitysyhteistyötä tekeviä järjestöjä.

Ei vain kansallista turvallisuutta

George W. Bushin presidenttikaudella Yhdysvallat on keskittynyt taistelemaan terrorismia vastaan sotilaallisesti. Myös Obama on puhunut terrorismista tiukkaan sävyyn ja otti joissain kannanotoissaan jopa kovemman linjan kuin republikaanien presidenttiehdokas John McCain.

Kesällä 2007 Obama sanoi, että Yhdysvaltojen olisi iskettävä Pakistanissa toimivia terroristeja vastaan, jos Pakistan ei tekisi sitä itse. McCain arvosteli Obaman linjausta vaalikampanjan aikana.

Obaman lähestymistapa on kuitenkin edeltäjänsä linjaa kokonaisvaltaisempi. Obaman kampanjamateriaaleissa korostetaan, että yhdysvaltaisten turvallisuus kytkeytyy kaikkien maailman ihmisten turvallisuuteen. Peter Bell odottaa, että Obaman hallinto yhdistää Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden entistä lähemmin globaaliin turvallisuuteen.

Myös Jussi Hanhimäki yhtyy arvioon.

”Uhkat tulevat, mistä tulevat. Ratkaisut sen sijaan muuttuvat. Pelkkä pommittaminen ei niitä tuo. Kehitysapuun varmasti keskitytään huomattavasti entistä enemmän”, hän sanoo.

Bellin mukaan myös Yhdysvaltain kehitysyhteistyön painopisteet muuttunevat Obaman presidenttikaudella.

”Uusi hallinto todennäköisesti kunnioittaa aiempaa enemmän avunsaajavaltioiden hallitusten tarpeita ja prioriteetteja. Luultavasti hallinto tukee talouskasvun lisäksi myös sosiaalista oikeudenmukaisuutta.”

Yksi konkreettinen muutos lienee tulossa esimerkiksi Yhdysvaltain aids-politiikkaan. Bushin hallinto on lisännyt hiv/aidsin-vastaisen työn rahoitusta Afrikassa huomattavasti. Politiikkaa on kuitenkin arvosteltu siitä, että se on suosinut uskonnollisia, pidättyväisyyteen kannustavia valistusohjelmia. Kondomien käytön lisäämiseen pyrkivät hankkeet ovat jääneet pimentoon.

”Bush joutui pitkälti nojaamaan uuskristillisiin äänestäjiin. Obamalla sen sijaan ei ole mitään tarvetta osoittaa kannattajilleen, että ollaan uskonnollisesti oikeaoppisia. Uskoisin, että kondomit vapautetaan pannasta”, Jussi Hanhimäki arvioi.

Yhdysvallat valmis ilmastokompromissiin?

Sekä Obama että McCain korostivat kampanjoissaan ilmastonmuutoksen torjumista. Obama on luvannut sijoittaa miljardeja dollareita uusiutuviin energiamuotoihin ja energiatehokkaampien autojen kehittämiseen. Hän on myös luvannut leikata Yhdysvaltain kasvihuonepäästöjä 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.

”2050 on kovin kaukana. Ainahan tällaisia voi luvata. On ehkä realistisempaa ajatella, että Yhdysvallat palaa nyt takaisin ilmastoneuvotteluihin”, Jussi Hanhimäki muistuttaa.

Bushin hallinto ilmoitti vuonna 2001, ettei se osallistuisi Kioton ilmastosopimukseen. Bill Clintonin hallinto oli hyväksynyt sopimuksen vuonna 1997.

”Amerikkalaiset ovat aina vedonneet siihen, että jos he lähtevät mukaan ilmastosopimukseen, myös Kiinan ja Intian on lähdettävä. Mikä on kompromissi muiden suurten saastuttajien kanssa?” Hanhimäki kysyy.

Monikulttuurinen tausta tuo mahdollisuuksia

Peter Bellin arvion mukaan Obama hahmottaa globaalin keskinäisriippuvuuden tavallista helpommin, ennen kaikkea taustansa ja kasvatuksensa ansiosta.

Obaman isä oli kotoisin Länsi-Keniasta, äiti Kansasista Yhdysvaltojen Keskilännestä. Obama asui osan lapsuudestaan Indonesiassa. Bell korostaakin, että Obamalla on omakohtaista kokemusta köyhyyden vaikutuksista.

”Afrikasta on Obaman myötä yhtäkkiä tullut tärkeämpi maanosa Yhdysvalloille. Obama voi hyödyntää kenialaista taustaansa ja löytää liittolaisia Afrikasta. Afrikan mailla on kuitenkin omat etunsa, eivätkä ne välttämättä käy yksiin Yhdysvaltain etujen kanssa”, Jussi Hanhimäki toteaa.

Keniassa Obaman vaalivoitto johti joka tapauksessa kansanjuhlaan.

”Ympäri Afrikkaa odotukset ovat nyt valtavan korkealla. Odotetaan, että Afrikka olisi nyt Yhdysvaltain politiikan fokus”, Hanhimäki kuvailee.

Pettymykset väistämättömiä

Osa Obamaan kohdistetuista valtavista odotuksista on perusteltuja – osa ei. Esimerkiksi ihmisoikeuksien edistäminen on seuraavien vuosien aikana osa myönteisen Amerikka-kuvan rakentamista, Jussi Hanhimäki uskoo.

”Voisin kuvitella, että tulevan vuoden aikana Guantánamon vankileiri suljetaan. Mutta jos kuvitellaan, että Yhdysvaltain kansalaisia ruvetaan viemään Haagiin, siinä kansalliset edut tulevat vastaan.”

Hanhimäki ei usko, että Yhdysvallat liittyy ainakaan heti kansainväliseen rikostuomioistuimeen ICC:hen.

”Moni amerikkalainen on ollut Irakissa tai Afganistanissa, eikä siellä ole välttämättä kunnioitettu ihmisoikeuksia. Yhdysvaltain kansalaisia saatettaisiin syyttää kansainvälisessä rikostuomioistuimessa. Siihen Yhdysvaltain presidentti ei suostu.”

Julkaistu Kumppani-lehdessä 12/2008