Aikuisuus ei ole pelkästään kulttuuria – vaan myös biologiaa. Aivotutkimuksen näkökulmasta 18 ei ole itsestään selvä ikäraja täysi-ikäisyydelle.

On tiedetty pitkään, että nuoren ihmisen käytös ja maailmankuva muuttuvat merkittävästi 18 ja 25 ikävuoden välillä. Nyt tiedetään, että myös nuoren aikuisen aivot kehittyvät.

MIT:n eli Massachussetts Institute of Technologyn hanke on koonnut yhteen viime vuosina tehtyä tutkimusta nuorten aikuisten aivojen kehittymisestä.

”Tärkeimmät muutokset tapahtuvat aivojen etuotsalohkossa, joka säätelee päätösten tekemistä, riskien arvioimista, tulevaisuuden ennakoimista, ongelmanratkaisua ja tunteiden hallintaa. Etuotsalohkon hermoista tulee tehokkaampia. Ne myös kommunikoivat useammin aivojen muiden osien kanssa, jolloin aivot kokonaisuudessaan toimivat yhtenäisemmin”, kertoo Young Adult Development -hankkeen johtaja Rae Simpson.

Simpson pitää muutoksia nuoren aikuisen aivoissa hyvin merkittävinä.

”Niillä on valtavan suuri vaikutus siihen, miten nuori aikuinen osaa käsitellä vahvoja tunteita, suunnitella tulevaa tai asettaa asioita tärkeysjärjestykseen.”

Yksi esimerkki uudesta suuntauksesta on Dartmouth Collegen Abigail Bairdin ja Craig Bennettin tutkimus, joka julkaistiin Human Brain Mapping -lehdessä vuonna 2005. Tutkijat kuvasivat ensimmäisen vuoden yliopisto-opiskelijoiden aivoja opintojen alussa ja puoli vuotta myöhemmin. Muutoksia havaittiin erityisesti aivoalueilla, jotka yhdistävät tunteita ja kognitioita.

Craig Bennett pohtii Dartmouthin tiedotteessa, että kenties saavutamme aikuisuuden paljon myöhemmin kuin on perinteisesti ajateltu.

”Aivojen aikuisuuden määrittävät aivoalueiden koko ja hermokoostumus. Tutkijat sanovat, että nuorten aikuisten aivot näyttävät vanhempien aikuisten aivoilta vasta 25-vuotiaana”, Rae Simpson kertoo.

Suomessa täysi-ikäisyyden rajaa on järjestelmällisesti laskettu, ensin 20 vuoteen vuonna 1969 ja nykyiseen kahdeksaantoista vuonna 1976. Viime vuosina on keskusteltu kunnallisvaalien äänestysikärajan laskemisesta 16 vuoteen.

Aivotutkimuksen uudet löydöt kyseenalaistavat kehityksen.

”Jos 18-vuotias on terve, hänen aivonsa ovat todennäköisesti käyneet läpi nuoruuden kehitysvaiheen. Nuoren aikuisuuden muutokset aivoissa ovat kuitenkin vasta alkamassa. Asettamalla kahdeksantoista täysi-ikäisyyden ikärajaksi pidämme ihmisiä aikuisina ennen kuin heidän aivonsa ovat täysin kehittyneet”, Rae Simpson pohtii.

Kulttuuri on loppujen lopuksi keskeinen.

”Se, että eri kulttuurit valitsevat eri iän virstanpylvääksi saattaa kuvastaa niiden erilaisia odotuksia aikuisuudelle. Joissain kulttuureissa nuoruudessa tapahtuvat aivojen muutokset ovat riittäviä mahdollistamaan yksilölle näiden odotusten täyttämisen. Toisissa kulttuureissa tarvitaan nuoren aikuisuuden tuomaa aivojen kehitystä.”

Julkaistu Kumppani-lehdessä 8/2008