Luin Kepan verkkosivuilta ennen kesälomia uutisen, jossa Neste Oilin Simo Honkanen vakuutteli, kuinka hyvällä asialla yhtiö oli. Juttu sai kyynisen vereni kiehahtamaan. Neste Oilhan pyrkii maailman johtavaksi biopolttoaineiden jalostajaksi samalla, kun maailmassa ruoan hinta nousee.
Uusiutuvien polttoaineiden toimialan johtajan mukaan ruoan kallistuminen ”liittyy paljon siihen, että kehitysmaissa ei ole satsattu viime aikoina ruokatuotantoon”.
Neste Oil suhtautuu biopolttoaineiden köyhyys- ja ympäristövaikutuksiin ”ihan vakavasti”. He ovat tehneet ”jo pari vuotta sitten kannanoton, jonka mukaan ruokatuotantoon sopivista kasveista ei periaatteessa pitäisi tehdä polttoainetta”.
Koska minä asun siellä, mistä Simo puhuu, eli kehitysmaan maaseudulla, jossa viljelijöiden nyt halutaan kylvävän pelloilleen bensakasveja ruoan sijasta, pysähdyin. Siis mm-mm-mitä, mitä?
Kuules Simo, on kehitysmaiden ruoan hintojen kannalta aivan se ja sama mistä kasvista te sitä bensaanne uutatte; palmuöljystä, maissista vai erityisesti polttoaineeksi soveltuvasta jatropha-pensaasta. Yhtälö on yksinkertainen: jos viljelijät käyttävät aikansa kylvämällä myyntiin tavaraa, jota ei ole tarkoitettu ruoaksi, ruoan ylijäämä pienenee ja hinnat nousevat.
Sillä ei ole ruokakriisin kannalta mitään väliä voisiko kasvia tarvittaessa myös syödä, jos sitä ei kuitenkaan syödä.
Tietysti voidaan saivarrella, että viljelijät voivat itse päättää, kuinka paljon haluavat kylvää ruoaksi ja kuinka paljon myyntiin. Kuka nyt kylväisi muuta kuin ruokaa, jos on nälkä?
Mutta tässä ikävä totuus, joka kumoaa edellisen: massat ovat idiootteja. Afrikkalaiset massat ovat tämän lisäksi äärimmäisen lyhytnäköisiä. Kukaan ei varsinaisesti odota elävänsä enää vuosikymmeniä, ja rahantarve on tässä ja nyt.
Ja tässä toinen: bisnesmiehet ja afrikkalaiset johtajat eivät ajattele köyhiä massoja. Sinä Simo saatat toki ajatella, mutten usko että työnantajasi Neste Oil paljoa ajattelee. Vihreä öljy-yhtiö on oksymoron – keskenään ristiriitaiset väitteet sisältävä ilmaus – niin monella tasolla, että se pyörryttää.
Jos yritykset saavat vapaasti tarjota rahaa köyhille viljelijöille vaikka nyt jatrophan kasvattamisesta, niin viljelijäthän kasvattavat. Harva täällä tajuaa, että ruokaa on silloin vähemmän, ennen kuin on liian myöhäistä. Afrikan maaseudulla ei ajatella niin pitkälle.
Siitä, mitä viljellään pitäisi päättää valistuneen afrikkalaisen valtion, ei öljy-yhtiön. Maataloutta pitää tehostaa valtavasti, jotta voidaan viljellä sekä ruokapöytään että bensatankkiin.
Kaurismäkeä mukaillen, nyt on nälkäisten maa laitettu öljyä kasvamaan.
Kirjoittaja toimii Kepan kehityspoliittisena tiedottajana Mosambikissa.
Julkaistu Kumppani-lehdessä 8/2008