Paavo Väyryseltä kyseltiin, meneekö kehitysapu diktaattorien aseisiin ja sveitsiläisille pankkitileille. Ministeri vastasi Pohjolan sanomien mukaan, ettei Suomen kehitysapu päädy vääriin käsiin.
Valitettavasti osa Suomen kehitysyhteistyövaroista päätyy mitä luultavimmin Cayman-saarille ja muihin veroparatiiseihin, miksei Sveitsiinkin.
Suomi rahoittaa Aasian kehityspankkia (ADB), jonka tehtävä on vähentää köyhyyttä Aasiassa ja Tyynenmeren alueella. Suomi on yksi pankin perustajavaltioista.
Kehityspankilla on merkittäviä investointeja pääomasijoitusrahastoissa, joiden toimintaa se ei juurikaan voi hallita. ADB:n investoinnit ovat kaksinkertaistuneet vuodesta 2003 lähtien. Monet rahastoista on rekisteröity veroparatiiseihin. Rahastojen ei tarvitse raportoida ADB:lle, mihin yrityksiin ja hankkeisiin niihin tulevat rahat pannaan.
ADB:n suurimmat rahoittajat ja vallankäyttäjät ovat Japani ja Yhdysvallat sekä Australia. Suomi kantaa osavastuuta siitä, että pankin rahankäytöstä saataisiin läpinäkyvämpää.
Kehityspankkeja on kritisoitu kauan ja hartaasti. Eniten valokeilassa on ollut Maailmanpankki, mutta muutkin ovat saaneet osansa. Yleisimmin pankkeja arvostellaan sokeasta talous- ja markkinauskosta.
Aasian kehityspankkia on kritisoitu myös piittaamattomasta ympäristöpolitiikasta. Nyt se yrittää kunnostautua luomalla hiilirahaston. Tammikuussa avautuvalla rahastolla tuetaan uusiutuvien energianlähteiden hyödyntämistä ja energiatehokkuutta, sekä pyritään vähentämään kasvihuonepäästöjä.
Viime aikoina on pidetty sinnikkäitä puheenvuoroja kehitysrahoituksen puolesta. On verrattu suunnattomia pankkitukia monikymmenkertaisesti pienempiin kehitysyhteistyövaroihin. On muistutettu, etteivät köyhät maat ole syyllisiä rikkaiden munauksiin, vaikka ne kärsivät niistä eniten.
Suomi on vaarassa lipsua EU:n kehitystukitavoitteesta, joka on 0,51 prosenttia bruttokansantulosta vuoteen 2010 mennessä. Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Pertti Salolainen varoitti, että lipsuminen voi vaarantaa Suomen pyrkimykset päästä YK:n turvallisuusneuvostoon vuonna 2013.
Jos Suomi ei puutu niidenkään rahojen käyttöön, joita se jo ohjaa kehitysyhteistyöhön, YK-pallin lisäksi vaarantuu monen ihmisen elämä maapallon eteläpuoliskolla.
***
Maailman kuvalehti Kumppani uudistuu uuden vuoden kunniaksi. Jotta uudet lukijat löytäisivät lehden entistä helpommin, korostimme kannessa Maailman kuvalehteä Kumppanin kustannuksella. Näin meitä luullaan toivottavasti harvemmin parisuhteisiin keskittyväksi julkaisuksi. Lehden virallinen nimi pysyy kuitenkin edelleen Kumppanina lohdutukseksi vanhoille ystäville.
Lisäksi olemme luopuneet teemoista lisätäksemme luovuutta ja joustavuutta. Tosin tarkkaavainen lukija saattaa huomata, että kyllä ne teemat sieltä aina välillä kurkkivat, vaikkei niitä kannessa huudettaisikaan.
Julkaistu Kumppani-lehdessä 1/2009