Dynamiitin keksimisellä rikastunut ruotsalainen kemisti Alfred Nobel määräsi testamentissaan, että rauhanpalkinto myönnetään parhaasta työstä kansojen veljeyden edistämiseksi, armeijoiden supistamiseksi tai lakkauttamiseksi sekä rauhankokousten järjestämiseksi ja laajentamiseksi.
Rauhanpalkinto on myönnetty 119 ihmiselle tai järjestölle, joista vain 70 täyttää Nobelin testamentin ehdot. Palkinto on myönnetty ihmisoikeus-, kehitys- ja ympäristöaktivismille. Ne ovat kaikki tärkeitä aloja ja ansaitsisivat oman palkintonsa. Alfred Nobelin kaukokatseinen testamentti ilmaisee kuitenkin hänen tahtonsa kristallinkirkkaasti.
Rauhanpalkinnon myöntäminen presidentille retoriikasta ilman todellisia saavutuksia on kuin antaisi ajokortin henkilölle, joka lupaa ajaa turvallisesti.
Toki retoriikka koskettaa ihmisiä. Barack Obaman presidenttikauden alussa kansainvälinen ilmapiiri odotti sanojen muuttuvan teoiksi. Mutta taika alkoi haihtua konkreettisten tekojen vähyyden vuoksi ja siksi, että kohdatessaan vastustusta Obama luopui selvistä kannoistaan konsensusta hakien ja petti miljoonat äänestäjänsä. Hän on pikemminkin johdettu kuin johtaja.
Kansa kiitti Obaman lupausta sulkea Guantanamo. Miksei sitä tehdä nyt? Obama lupasi kotiuttaa joukot Irakista. Miksi hän sitten lähettää niitä lisää? Obama lakkasi käyttämästä termiä terrorismin vastainen sota. Mutta miten olisi itse sodan lopettaminen ja vuoropuhelun aloittaminen? Hän lupasi kidutuksen loppuvan. Valvooko YK sitä?
Nobel-komitea mainitsi rauhanpalkinnon perusteena Obaman puheet monenkeskisestä diplomatiasta ja ydinaseettomasta maailmasta. Miksi Obama ei tue YK:n tutkijan Richard Goldstonen raporttia, jonka mukaan Israelin armeija halusi viime vuodenvaihteen hyökkäyksellä Gazaan nöyryyttää, rangaista ja terrorisoida siviiliväestöä? Obama päinvastoin painostaa Palestiinan viranomaisia hylkäämään raportin.
Ydinaseiden vähentämiseksi Obama voisi määrätä tuhottavan kymmenen prosenttia Yhdysvaltain arsenaalista ja haastaa Venäjää tekemään samoin. Hän voisi myös kutsua kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n tutkimaan Yhdysvaltain tuotantolaitoksia, joissa epäillään kehitettävän uuden sukupolven ydinaseita.
Obama pysäytti hankkeen ohjuskilvestä, joka oli määrä sijoittaa Puolaan ja Tšekkiin torjumaan Venäjän hyökkäystä. Mutta typerän bushilaisen politiikan lopettamisen kiittely on kuin antaisi Nobelin vaimonhakkaamisen lopettamisesta.
Moni todellinen rauhantekijä ei koskaan saanut Nobelia. Mahatma Gandhin lisäksi palkitsematta jäivät esimerkiksi Costa Rican armeijan lakkauttanut presidentti José Figueres, sitoutumattomien maiden liikkeen perustajat Indonesian Sukarno, Egyptin Gamal Abdel Nasser ja Jugoslavian Josip Broz Tito, Ety-kokouksen 1970-luvulla organisoinut Urho Kekkonen, ydinaseriisuntaa ajanut Ruotsin pääministeri Olof Palme sekä Espanjan pääministeri José Luis Rodríguez Zapatero, joka hoiti Madridin terrori-iskun jälkityön vuonna 2004 mestarillisesti ilman bushilais-blairilaisia ylilyöntejä.
Mikä yhdistää näitä ja monia muita palkinnottomia? He eivät sovi yhteen Norjan ulkopolitiikan kanssa.
Yhdysvallat on nykyhistorian väkivaltaisin maa, mutta neljä sen presidenttiä ja viisi ulkoministeriä on saanut rauhanpalkinnon. Norja on Yhdysvaltain uskollinen liittolainen, ja Norjan eduskunta valitsee Nobel-komitean. Nato-Norjan ulkopolitiikkaan ei kuulu armeijoiden lakkauttaminen. IPS.
Kirjoittaja on norjalainen sosiologi sekä rauhan- ja konfliktintutkimuksen keskeinen perustaja.
Julkaistu Kumppani-lehdessä 12/2009.