Kiinassa vihertää

Nuoret, koulutetut kiinalaiset ovat kiinnostuneet vihreästä kuluttamisesta.

Kiina sai oman vihreän keijunsa viime vuonna, kun suosittu elokuvatähti Zhou Xun valittiin YK:n kehitysohjelman Kestävä kulutus -kampanjan kasvoksi. Ohjelman tarkoituksena oli teroittaa kiinalaisille jokapäiväisten valintojen merkitystä ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa.

”En käytä kertakäyttöisiä syömäpuikkoja tai muovipusseja. Sammutan valot aina lähtiessäni, ja ostan ainoastaan energiaa säästäviä lamppuja”, Zhou kertoi ympäristöhyveistään.

Valistus onkin tarpeen Kiinassa, jossa kaksi kolmasosaa kansalaisista uskoo ympäristönsuojelun olevan ensisijaisesti hallituksen vastuulla. Moni kiinalainen ei näe yhteyttä maailmanlaajuisten ympäristöongelmien ja henkilökohtaisen elämäntyylinsä välillä. Maassa, jossa lähes 100 miljoonaa ihmistä elää yhä köyhyysrajan alapuolella, käsitteet eettinen kulutus ja ekologinen jalanjälki tuntuvat vierailta.

Tilanne on kuitenkin muuttumassa. Muutama vuosi sitten kiinankielinen termi le huo – onnellinen elämä – alkoi levitä nuoremman kaupunkilaisväestön keskuuteen. Se on epäsuora käännös englanninkielisestä käsitteestä, jolla viitataan terveelliseen ja luonnonvarojen kannalta kestävään elämäntyyliin: lifestyles of health and sustainability, tai lohas.

Ilmastouutisoinnin sekä heikentyneiden talousnäkymien myötä kestävästä elämäntyylistä on kasvanut pienen väestönosan keskuudessa jopa trendi, jota yritykset ja mainosmiehet eivät epäröi hyödyntää.

Onnellista elämää

”Le huo on uudenlainen tapa elää. Se yhdistää sekä yksilön että ympäristön hyvinvoinnin yhdeksi kokonaisuudeksi”, selittää ympäristöaiheista blogia ylläpitävä Cuifen Chen. ”Vastuuta kannetaan paitsi itsestä ja perheestä, myös maapallon tilasta.”

Vajaa kolmekymppinen pekingiläinen luettelee yksinkertaisia tapoja, joilla parantaa elämänlaatua: ”Ostan ainoastaan sesongin mukaisia elintarvikkeita, ja vältän tuotteita, joiden valmistukseen tai kuljetukseen on kulunut paljon öljyä. Ylipakatut tuotteet harmittavat.”

Samanhenkisiä kiinalaisia Chen tapaa vihreää elämäntapaa tukevilla verkkosivustoilla. Keskustelujen aiheet vaihtelevat ekologisesta matkailusta maidon juonnin eettisyyteen. “Netistä saan sekä hyviä vinkkejä että tukea omiin valintoihini”, Chen pohtii.

Shanghailainen graafinen suunnittelija Delun Bo kertoo säästävänsä sähköä pitämällä asuntonsa lämmityksen pois päältä aina kun mahdollista. ”Lisäksi ajan päivittäiset työmatkat pyörällä. Jos ostan auton, haluan ostaa mallin, joka säästää polttoainetta. Nyt kuitenkin vältän kaikkea tarpeetonta kulutusta, taloudellinen tilanne on sen verran epävarma.”

Myös Kiinan Ympäristöasiain instituutin johtaja Ma Jun korostaa nuorison roolia vastuullisena kuluttajana. Tuoreessa China Youth Daily -lehdessä Ma muistutti, ettei vihreä elämäntapa välttämättä merkitse elintason laskua. Yritykset ja mainosmiehet ovatkin innokkaita pääsemään vihreän kuluttajan – useimmiten koulutetun, hyvin toimeentulevan kaupunkilaisen – kukkarolle. Ympäristöiskulauseista on tullut suosittu osa kiinalaisyritysten markkinointia.

Shanghaihin avattiin vastikään Kiinan ensimmäinen ”hiilidioksidineutraali” hotelli. Ilmastoystävällinen yöpyminen maksaa pitkälti kolmatta sataa euroa yöltä. Suosittu matkatoimisto Ctrip puolestaan tarjoaa palvelua, jolla matkustajat voivat neutraloida lentomatkansa päästöt puita istuttamalla. Yhä useampi yritys kertoo mainoksissa lahjoittavansa osan tuotostaan ympäristön hyväksi.

Kuluttamalla vihreäksi?

Mutta onko kulutuksen painopisteen muuttaminen ratkaisu Kiinan ympäristöongelmiin? Vähemmän keskusteltu vaihtoehto Kiinassa on ollut kulutuksen vähentäminen.

Ekologinen elämäntapa on jossain määrin paluuta ajassa taaksepäin. Parikymmentä vuotta sitten valtaosa kiinalaisista käytti kulkuneuvona pyörää ja ruokavalio oli pitkälti kasvispitoista. 1970-luvun lopulla aloitettujen talousuudistusten jälkeen kiinalaiset ovat vähitellen siirtyneet länsimaiden kulutuskeskeiseen yhteiskuntamalliin.

Pekingissä oli 1980-luvun alussa muutama tuhat henkilöautoa. Vuonna 2007 automäärä oli paisunut jo kolmeen miljoonaan. Lihaa kiinalaiset popsivat yli kolme kertaa enemmän kuin neljännesvuosisata sitten.

Kiinan hallitus on rohkaissut sekä kan­salaisia että omia yksiköitään kestävään kulutukseen. Hallituksen ympäristönsuojelulaitos julkaisi vuonna 2006 listan vihreis­tä tuotteista, joita viranomaisten tulee käyttää sisäisissä hankinnoissaan.

Ympäristöjärjestöt ovat osallistuneet kampanjointiin. Jo muutaman vuoden toiminnassa ollut Green Choice -sivusto tarjoaa kiinalaisille tietoa kestävän kulutuksen vaihtoehdoista.

Haasteelliseksi tilanteen tekee talouskriisi, joka on jo nyt laskenut tuntuvasti Kiinan kasvun näkymiä. Maa toivoo saavansa pika-apua lisäämällä kotimaista kysyntää.

Uutistoimisto Xinhuan mukaan hallituksen tavoitteena on löysentää kiinalaisten kukkaronnyörejä alentamalla korkoja ja veroja sekä tukemalla alemman tulotason perheitä.

Maailman taloustilanteesta tai politiikasta riippumatta Kiinassa on kuitenkin ihmisiä, jotka uskovat yhä vanhaan kiinalaiseen sanalaskuun ”Ken tietää, että hänellä on tarpeeksi, on rikas”.

Tämän tietää myös Delun Bo, joka vastaa kysymykseen onnellisuudesta olankohautuksella.

”En tarvitse elämiseen kovinkaan paljon. Pääasia että minä ja perheeni pysymme terveenä”, mies toteaa pyörän satulan selästä ennen kuin polkaisee matkaan.

Julkaistu Kumppani-lehdessä 3/2009

 

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!

Olet nyt varjossa ""staging"". Poistu