Hyvä sade, 
parempi ruoka

Maailma. Huhtikuussa kasvamassa olleista maailman sadoista odotettiin tavanomaista huonompaa 11 maassa, selviää YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n varhaisen varoituksen tietokannasta. Välittömän ruoka-avun tarpeessa oli 31 valtiota.

Kun Suomessa vasta valmistaudutaan kasvukauteen, monissa lämpimissä maissa korjataan jo ensimmäistä vuoden sadoista. Se, riittääkö tänä vuonna ruokaa reilulle kuudelle miljardille ihmiselle, riippuu paljon, paitsi rahasta ja politiikasta, myös säästä.

Vain murto-osalla maailman viljelysmaista on käytössä kastelujärjestelmät. Satojen onnistumista määrittääkin pitkälti se, saadaanko sadetta sopiva määrä. Viljelyksille ovat turmioksi niin liika kuin liian vähäinenkin vesi.

Läheskään kaikki huonoista sadoista kärsivät maat eivät tarvitse ruoka-apua. Vaikka kuivuus uhkaa Kiinassa talvivehnän satoa, maa pärjää hyvin omillaan. Samoin suuri viljantuottaja Argentiina, joka kärsii jo toista vuotta jatkuvasta kuivuudesta.

Ruoka-apua tarvitsevat vuodesta toiseen ne maat, joissa konfliktit ovat vaikeuttaneet elämää jo pitkään. PL.

Siirtolaiset palaavat Bangladeshiin

Bangladesh. Kotimaahansa palaavat siirtolaiset ovat kevään kul-uessa olleet tavallinen näky Bangladeshin pääkaupungin Dhakan lentokentällä. Bangladeshin työministeriö kertoo, että noin 13 000 ulkomailla työskennellyttä bangladeshilaista lähetettiin takaisin kotimaahansa tammi- ja helmikuussa.

Bangladeshilaisten työläisten irtisanomiset ulkomailla ovat kova isku maan taloudelle. Ulkomailla työskentelevien rahalähetykset muodostavat maan keskuspankin mukaan noin kymmenen prosenttia Bangladeshin bruttokansantuotteesta.

Valtaosa yli kuudesta miljoonasta bangladeshilaisesta siirtotyöläisestä työskentelee rakennusalalla, etenkin arabimaissa. Pelkästään Saudi-Arabiassa heitä työskentelee noin 2,2 miljoonaa. Talouskriisi on kuitenkin vähentänyt työvoiman tarvetta rajusti.

Myös kaakkoisaasialainen Malesia päätti maaliskuussa peruuttaa 55 000 maassa työskentelevän bangladeshilaisen viisumit. Male
siassa työskentelee yli 400 000 bangladeshilaista.

”Jos tämä jatkuu kauan, pelkään, että Bangladesh ajautuu suureen sosiaaliseen ja taloudelliseen kriisiin”, Bangladesh Association of International Recruiting Agenciesin johtaja Ghulam Mustafa totesi YK:n uutistoimistolle IRIN:ille.

Bangladeshin hallitus on pyytänyt Malesiaa arvioimaan viisumipäätöksensä uudelleen. JR.

Libanonilaislehti rikkoo tabuja

Libanon. Uusi libanonilainen aikakauslehti Jasad, ’vartalo’, käsittelee muun muassa homoseksuaalisuutta, itsetyydytystä ja julkkisten seksikokemuksia.

Lehden painokset myytiin nopeasti loppuun Libanonissa. Lehteä tilataan ahkerasti muuallekin arabimaailmaan, eniten Saudi-Arabiaan.

”Erityisesti meidän naisten täytyy lakata kohtelemasta kehojamme jonain sellaisena, mitä pitää hävetä”, lehden perustaja Joumana Haddad sanoi libanonilaiselle The Daily Star -lehdelle.

Libanonilaisten naisjärjestöjen johtaja Aman Kabbara Shaarani on vaatinut lehden kieltämistä. Hän on vedonnut asiassa islamilaisiin ja kristittyihin uskonnollisiin johtajiin sekä Libanonin hallitukseen. Joulukuussa Hizbollah-liikkeen edustajat yrittivät sulkea lehden esittelypisteen Beirutin kirjamessuilla.

Haddadin mielestä arabimaailmassa on tilausta Jasadille. ”Miksi kohtelisimme arabimaailmaa kuin alaikäistä?” hän kysyy. JR.

Kuka hyötyy Ghanan öljystä?

Ghana. Viime joulukuussa valittu uusi presidentti John Atta Mills on luvannut ohjata häämöttävät öljyrikkaudet maansa kehitykseen ja yhteiseen hyvään.

Öljy on alkuhuuman laannuttuakin kuuma puheenaihe länsiafrikkalaisessa Ghanassa. Maa pyrkii lähivuosina kasvattamaan öljynvientiä merkittävästi. Kriittiset kommentaattorit kuitenkin toppuuttelevat öljyintoa, sillä tuotanto saadaan vauhtiin vasta vuosien saatossa. Lisäksi tuotannon jäljet pelottavat. Afrikkalaisessa kontekstissa öljyvarallisuus on usein johtanut laajaan korruptioon ja väärinkäytöksiin.

Presidentti Millsin hallitus on kuullut vetoomukset vastuullisesta öljypolitiikasta, sillä öljylähteiden hyödyntämisen valmisteluista tiedotetaan jo nyt avoimesti. Maassa on kuitenkin jo kiistelty raaka-aineen hinnoittelusta. Maan tulevaisuuteen vaikuttaa väistämättä myös öljyn kysyntä ja maailmanmarkkinahinta. Esimerkiksi Opecissa on arvioitu öljyn kysynnän putoamisen vähentävän myös tuotantoa.

Markus Palmén

Siviilien ja sotilaiden raja hämärtyy Afganistanissa

Afganistan. Nato-joukot hämärtävät rajaa sotilaiden ja siviilitoimijoiden välillä Afganistanissa. Näin toteaa 11 Afganistanissa toimivaa kansainvälistä järjestöä tuoreessa raportissaan.

Järjestöt ja Nato tekivät vuonna 2008 sopimuksen, jonka piti selventää sotilaallisten ja humanitaaristen toimijoiden roolijakoa. Raportin mukaan sopimus ei ole pitänyt.

”Emme ole nähneet mitään eroa paikan päällä”, Matt Waldman Oxfamin Kabulin toimistosta sanoi uutistoimisto Irinille. Brittiläinen kansalaisjärjestö Oxfam osallistui raportin laatimiseen.

Naton jälleenrakennusjoukoilla on omia kehityshankkeita Afganistanissa. Järjestöt vaativat, että kehityshankkeet jätetään järjestöjen vastuulle. Niiden mielestä sotilasjohtoinen kehitys on pitkällä aikavälillä kestämätöntä.

Yhdysvaltain jälleenrakennusjoukkojen vuosittaiset resurssit ylittävät Afganistanin vuosittaisen terveys- ja koulutusbudjetin, järjestötsanovat.

Raportin mukaan Yhdysvaltain ja Ranskan joukot hämärtävät siviilien ja sotilaiden erottelua myös käyttämällä valkoiseksi maalattuja kulkuneuvoja, joita ei ole merkitty sotilasajoneuvoiksi. YK ja kansalaisjärjestöt käyttävät yleisesti vastaavia ajoneuvoja. JR.

Kiina epäröi 
Afrikan hankkeitaan

Afrikka. Talouskriisi on hidastanut Kiinan rynnistystä Afrikkaan. Esimerkiksi Guineassa kiinalaiset ovat peruneet suunnitelman rakentaa miljardin Yhdysvaltain dollarin arvoisen padon, joka tuottaisi vesivoimaa.

”Pato ei ole lahja, vaan sijoitus”, Kiinan Guinean suurlähettiläs Huo Zhengde sanoi New York Timesille.

Kiina on viime vuosina sijoittanut satoja miljardeja dollareita Afrikkaan. Monet Afrikan maat ovat suhtautuneet Kiinan sijoituksiin myönteisesti, sillä niihin ei ole liitetty samankaltaisia ehtoja kuin länsimaiden tekemiin sijoituksiin tai kehitysapuun. Kiinalaiset öljy-yhtiöt ovat tehneet yhteistyötä Sudanin kanssa Darfurin konfliktista huolimatta.

Talouskriisi on ajanut monet Kiinalta lainoja ottaneet Afrikan maat hankalaan asemaan. Lainoja on usein otettu raaka-aineita vastaan. Kun raaka-aineiden hinnat laskevat, maat eivät välttämättä pysty maksamaan lainojaan takaisin suunnitellusti. Kongon demokraattisessa tasavallassa on käymässä näin.

”Kongolaisilla on niin suuri luottamus kiinalaisiin, että he ovat kääntäneet selkänsä länsimaille”, brittiläisen Rights and Accountability in Development -järjestön johtaja Patricia Feeney sanoi.

Kiinan ja Afrikan välinen kauppa oli vuonna 2008 arvoltaan sata miljardia dollaria. JR.

Uutta toivoa delfiinille

Bangladesh. Bangladeshin rannikolta on löytynyt tuhansia uhanalaisia iravadindelfiinejä. Yhdysvaltalaisen Wildlife Conservation Societyn (WCS) tutkijat löysivät melkein 6 000 delfiiniä Bengalinlahdelta ja Sundarbans-mangrovemetsän makean veden alueilta.

Nyt löydetty delfiinikanta on tunnetuista kannoista ylivoimaisesti suurin. Tutkijoiden mukaan aiemmin on löydetty vain hieman yli sadan yksilön kantoja. Kaakkois-
Aasiaa halkovassa Mekong-joessa elää noin 130 iravadindelfiiniä ja indonesialaisessa Mahakam-joessa melkein sata yksilöä.

”Löytö antaa meille toivoa, mutta tämä laji on edelleen erittäin haavoittuvainen”, Howard Rosenbaum WCS:stä sanoi Guardianille.

Kalastus ja ilmastonmuutos uhkaavat iravadindelfiinejä. Delfiinejä kuolee kalastajien verkkoihin. Ilmastonmuutoksesta johtuva meren pinnannousu pienentää makean veden alueita, joilla delfiinit elävät.

Burmaa halkovan Irrawaddy-joen mukaan nimetty delfiinilaji elää Etelä- ja Kaakkois-Aasian suurissa joissa. Iravadindelfiinit kasvavat noin 2,3 metrin pituisiksi ja ovat läheistä sukua niin sanotuille tappajavalaille. Delfiiniserkut ovat kuitenkin lempeämpää sorttia. JR.

Itsemurhat alas Sri Lankassa

Sri Lanka. Sri Lankan itsemurhaluvut ovat puolittuneet kymmenessä vuodessa.

Itsemurhien lukumäärä on laskenut vuodesta 1995, mutta se on silti erittäin korkea, srilankalainen lääkäri Sudath Samaraweera sanoi uutistoimisto IRIN:lle. Sri Lankassa tehdään noin 21 itsemurhaa vuodessa sataatuhatta ihmistä kohden.

Itsemurhan yritys oli 1990-luvun puoliväliin asti rangaistava teko Sri Lankalla. Henkensä riistämisessä epäonnistunut ihminen joutui sairaalahoidon jälkeen oikeuden eteen. Samaraweeran mukaan se, ettei itsemurha ole enää rikos, on vähentänyt siihen liittyvää häpeää.

Maailman terveysjärjestö WHO arvioi, että sisällissota lisää itsemurhia. Sri Lanka on käynyt sisällissotaa 1980-luvun alkupuolelta lähtien.

WHO:n mukaan Aasiassa tehdään yli puolet maailman kaikista itsemurhista. Sri Lankan lisäksi itsemurhaluvut ovat erityisen synkkiä Kiinassa, Etelä-Koreassa ja Japanissa. JR.

Hiv vauhdittaa tuberkuloosia

Maailma. Joka neljäs tuberkuloosikuolema maailmassa liittyy hiviin, Maailman terveysjärjestö WHO selvittää. Määrä on kaksikertainen aiempiin arvioihin verrattuna.

Hiv-tartunnan saaneilla todettiin vuonna 2007 yli miljoona uutta tuberkuloositartuntaa. Raportin mukaan valtaosa hivin ja tuberkuloosin yhteisinfektioista esiintyy Afrikassa, joista kolmannes Etelä-Afrikassa. Tuberkuloosi onkin hiv-positiivisten tavallisin kuolinsyy Afrikassa.

WHO:n mukaan hiv-tartunta nostaa tuberkuloositartunnan vaaran jopa 20-kertaiseksi verrattuna ihmisiin, joilla ei ole hiviä. Hiv heikentää ihmisen immuunijärjestelmää ja siksi tuberkuloosi tarttuu helpommin.

Raportin mukaan tuberkuloosipotilaiden hiv-testaaminen on lisääntynyt huomattavasti viime vuosina. Tämän ansiosta yhä useam-
mat ihmiset saavat lääkityksen tartuntoihinsa. WHO huomauttaa kuitenkin, että lääkkeille vastustuskykyiset tuberkuloosin muodot muodostavat uuden uhkan. JR.

Kenia juurii korruptiota pariskuntia erottamalla

Kenia. Valtion virastoissa työskentelevien pariskuntien on Keniassa pian päätettävä, kumpi jää ja kumpi jättää työnsä. Kenian hallitus on päättänyt vähentää korruptiota kieltämällä pariskuntia työskentelemästä samoissa virastoissa.

Hallituksen mukaan nimenomaan samoissa virastoissa työskentelevien pariskuntien suuri määrä aiheuttaa eturistiriitoja ja lisää korruptiota. Niinpä naimisissa olevilla tai yhdessä asuvilla, samoissa virastoissa työskentelevillä pariskunnilla on syyskuun loppuun asti aikaa päättää, kumpi heistä jää työhön. Määräys koskee Kenian valtiovarainministeriön alaisia virastoja, kuten keskuspankkia ja eläkevirastoa.

Päätös on saanut tuoreeltaan kritiikkiä. ”Eturistiriidat ja korruptio eivät johdu pariskunnista. Korrup-tioon syyllistyvät ne, joilla on valtaa organisaatioidensa ulkopuolella ja jotka pystyvät vaikuttamaan organisaatioiden toimintaan”, kommentoi Kenian työnantajajärjestön puheenjohtaja Patrick Obath Daily Nation -lehdelle.

Korkean tason poliitikkojen korruptiota pidetään yhtenä Kenian kehityksen suurimpana esteenä. Alkuvuodesta Kenian hallituksen esimerkiksi epäiltiin myyneen tonneittain kotimaan markkinoille tarkoitettua maissia ulkomaille, koska maissista sai ulkomailla kalliimman hinnan.

Noin kymmenen miljoonaa kenialaista kärsii parhaillaan nälänhädästä.

Anna-Kaisa Hiltunen

Suomalaisrekat 
eläkepäivillä Boliviassa

Bolivia. Boliviassa matkaavia suomalaisia ovat hämmentäneet tutuin kotimaisin merkein varustellut rekka-autot. Cochabamban viidakoissa liikkuu Kiitolinjan autoja. Uyunin suolajärvellä voi hämmästyä suolalastia kuljettavaa Finnforestin rekkaa.

Tullihallituksen mukaan käytettyjen rekka-autojen vienti kasvoi viime vuonna 16 prosenttia. Kaupankäynnin arvo on jo yli 4,4 miljoonaa euroa. Suomesta suoraan Boliviaan päätyi eläkepäiviään viettämään 300 rekka-autoa.

Käytettyjen rekka-autojen vienti Boliviaan alkoi vuonna 2004. Suomen La Pazin kunniakonsuli Johnny Gelernterin mukaan vienti alkoi vetää, koska Bolivian lainsäädännössä sallittiin tuolloin käytettyjen rekkojen tuonti.

Boliviassa raskas tavaraliikennekalusto eroaa muista Etelä-Amerikan maista. Muualla kalusto on amerikkalaista, mutta presidentti Evo Moralesin kiristettyä kauppasuhteita Yhdysvaltoihin on muunmaalaisten merkkien kysyntä kasvanut. Vienti Suomesta kaksinkertaistui vain vuosi sen jälkeen, kun Morales oli astunut virkaansa vuonna 2006.

”Rekkoja tuodaan kaikista Pohjoismaista. Yksi syy saattaa olla kohtuullinen hinta verrattuna uusiin”, Gelernter arvioi.

Petri Torkkel Volvo Finlandilta kertoo keskimääräisen hinnan liikkuvan noin 10 000-20 000 eurossa. Torkkelin mukaan käytettyä kuljetuskalustoa viedään myös Göte-borgissa toimivien välittäjien kautta.

Pohjoismaalainen kalusto soveltuu hyvin Bolivian ylätasangolle, Altiplanolle. ”Kysyntää on erityisesti rautajousisille, mutta myös ilmajousisia viedään”, Torkkel sanoo. Rautajousiset ovat helpompia korjata ja kestävät paremmin Bolivian huonokuntoisia teitä.

Jarmo Pykälä

Tyhmä kysymys: Toimiiko maa ilman valuuttaa?

Palstalla kysytään kysymyksiä, jotka mietityttävät, mutta joita ei muualla kehtaisi esittää.

Hyperinflaatiosta kärsinyt Zimbabwe ilmoitti huhtikuussa pistävänsä oman valuuttansa tauolle ainakin vuodeksi ja ottavansa käyttöön Yhdysvaltain dollarin ja Etelä-Afrikan randin. Mitä käytännössä tarkoittaa, että maa luopuu omasta valuutastaan?

Kansantaloustieteen emeritusprofessori Pekka Ahtiala vastaa:

”Omasta valuutasta luopuminen on hyvin harvinaista. Rahallahan on kolme tehtävää. Se on arvon mitta, maksuväline sekä mittari, jolla määritellään tulevien maksujen kuten lainojen arvo.

Jos jokin maa ei onnistu pitämään inflaatiotaan kurissa, ihmiset reagoivat tilanteeseen muuttamalla omaa toimintaansa. Vaikka maan oma valuutta säilyy yhä maksuvälineenä, tavaroiden hinta saatetaan ruveta määrittelemään esimerkiksi dollareissa. Näin kävi Israelissa kymmenisen vuotta sitten.

Zimbabwen tapauksen tekee erityisen poikkeukselliseksi se, että maassa on luovuttu oman valuutan käytöstä myös maksuvälineenä.

Oma raha on yhteiskunnassa keskeinen instituutio. Kun se poistuu, poistuu samalla mahdollisuus raha- ja valuuttakurssipolitiikkaan. Toisaalta Zimbabwen oloissa kyse ei ole suuresta menetyksestä, sillä hintatason hallinta oli muutenkin jo mennyt.

Jos maa luopuu oman valuuttansa käytöstä, lainoja koskevat riskit muuttuvat. Lainan todellista hintaa eivät enää määritä korko- ja inflaatiotaso, vaan valuuttakurssien muutokset. Se asettaa uusia riskejä sekä lainan antajalle että ottajalle. Seurauksena on usein rahoitusmarkkinoiden jäätyminen.” PL.

Kuukauden kamppis: Asiaa, hullut seikkailijat!

Vaikuttamistyö on järjestömaailman uusi hitti. Minkä kaiken puolesta maailmalla kampanjoidaan?

Sadat järjestöt käyttävät vuosittain aikaa, vaivaa ja rahaa lisätäkseen ihmisten tietoisuutta eriarvoisuudesta, köyhyydestä, huumeista ja monesta muusta ongelmasta. Silti niillä on kroonisesti pulaa tukijoista.

Tämä ei silti tarkoita, etteikö ihmisiä kiinnostaisi. Tänä keväänä parhaiten kuvaa kehitysmaista ja globaaleista ongelmista välittää Subilla esitettävä Madventures-matkailuohjelma. Kolmannen tuotantokauden avausjakso keräsi 327 000 katsojaa.

Ensi silmäyksellä sarja on pelkkää äijäilyä ja sekoilua maailman eri kolkissa; kahden miehen reppureissaamista turistivirtojen ulkopuolella.

Ohjelmassa on nähty kuitenkin elämää muun muassa kambodzalaisella kaatopaikalla ja brasilialaisessa favelassa. On puhuttu Tiibetin vapauden puolesta, ennakkoluuloista ja köyhistä lapsista. Juuri niistä asioista, joista monet järjestöt paasaavat. Riku Rantalan ja Tuomas Milonoffin karisma puree alle kolmekymppisiin, ja eritoten nuoriin miehiin. Juuri heitä on yleensä vaikea aktivoida kehitysasioissa. Hyvä hyvä, hullut seikkailijat! KV.

Julkaistu Kumppani-lehdessä 5/2009