”Ellemme onnistu ratkaisemaan ilmaston lämpenemisestä johtuvaa eriarvoistumista, tulevaisuudessa meidät tuomitaan aivan samoin kuin orjuuden ja kolonialismin kannattajat”, professori Anthony Costello sanoo.

Kun yliopistollinen eri alojen tiedemiehiä pohti Costellon johdolla ilmastonmuutoksen vaikutusta terveyteen, päättäjät saivat kylmää kyytiä.

Terveydellinen epätasa-arvo tulee olemaan tulevaisuuden suuria poliittisia kysymyksiä, varoittaa Managing the health effects of climate change -raportti. Sen tilasi arvostettu lääketieteellinen julkaisu Lancet brittiläiseltä University College of London -yliopistolta.

Maailman miljardi köyhintä ihmistä tuottaa vain kolme prosenttia kaikista hiilidioksidipäästöistä. Silti juuri he asuvat alueilla, jotka tulevat kärsimään ilmaston lämpenemisestä kaikkein pahimmin. Ilmaston- ja ympäristönmuutoksen vaikutuksen terveyteen arvioidaan olevan Afrikan köyhissä maissa 500 kertaa suurempi kuin Euroopassa. Vaikutusta arvioidaan menetettyjen terveiden elinvuosien perusteella.

Epätasa-arvo ei rajoitu vain maantieteeseen. Myös sukupolvien väliseen tasa-arvoon pitäisi kiinnittää entistä enemmän huomiota, raportti vaatii.

Tutkimustietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista terveyteen on vielä vähän. Ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksista Afrikassa ei ole ilmestynyt yhtäkään kattavaa tutkimusta.

Tutkijat ottavat lähtökohdaksi sen, mitä tapahtuu jos kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n arvioista varovaisin – kahden tai kolmen asteen lämmönnousu – toteutuu. Samalla he muistuttavat, että huomattavasti suurempikin lämpeneminen on mahdollista, sillä jo nyt ilmaston keskilämpö on noussut ihmisen toimien vuoksi 0,76 astetta.

Ilmastonmuutoksesta johtuvat luonnonmullistukset ovat jo arkea, raportti muistuttaa. Viimeisten vuosien aikana kaikkiaan kaksi miljardia ihmistä on joutunut kärsimään ilmaston lämpenemisestä johtuvista ääri-ilmiöistä: poikkeuksellisen kuumasta tai kylmästä säästä, kuivuudesta, tulvista tai hirmumyrskyistä.

Hyviä uutisia hyttysille

Kesä 2003 oli Euroopassa epätavallisen lämmin. Helleaalto näkyi myös kuolleisuustilastoissa: kaikkiaan 70 000 ihmistä kuoli kuumuudesta johtuvista syistä. Kuumuus lisää kuolleisuutta etenkin hengityselin- ja sydänsairauksiin. Lisääntyvä kuumuus on terveysriski myös Afrikassa ja eteläisessä Aasiassa, mutta puutteellisen tilastoinnin takia luvut ovat vain arvailun varassa.

Hyvä uutinen ilmaston lämpeneminen on lähinnä hyttysille, sillä niiden elinolosuhteita ilmiö parantaa. Afrikan ylänköalueilla tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että yhden asteen nousu lämpötilassa kymmenkertaisti moskiittojen määrän. Aiemmin malaria on ollut viileillä ylänköalueilla vähäistä.

Malariaa ja dengue-kuumetta levittävien moskiittojen elinalueen laajeneminen on jo tuttu esimerkki, mutta myös moni muu tauti saa lämmöstä vauhtia. Trooppisista loistaudeista esimerkiksi bilhartsia eli halkiomatotauti ja leishmaniaasi leviävät entistä laajemmalle alueelle.

Ilmastonmuutos muuttaa tautien levinnäisyyttä muuallakin kuin tropiikissa. Sekä borrelioosi että punkkien levittämä aivokuume leviävät yhä pohjoisemmaksi.

Viemäri ei pysy perässä

Suurimmiksi terveyshaasteiksi raportti nostaa kuitenkin veden ja ruoan riittävyyden.

Ilmaston lämpeneminen näyttää vähentävän satoja. Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen mukaan sekä maissin että soijapavun sadot vähenivät kuudenneksella, kun kasvukauden lämpötila nousi yhden asteen.

Kuluvan vuosisadan lopulla trooppisten maatalousalueiden matalimmatkin lämpötilat ovat todennäköisesti korkeampia kuin nykyolojen korkeimmatkaan lämpöpiikit, ilmastomallinnusta ja historiallisia maataloustietoja yhdistäneet tutkijat uskovat.

Vaikka maapallon keskilämpötilan nousu jäisi kahteen asteeseen, paikallisesti lämpötila voi nousta enemmänkin.

Lämpeneminen vaikuttaa myös siihen, missä ja miten paljon sadetta saadaan. Vesi- ja viemäriverkostot on kuitenkin suunniteltu perinteisten, paremmin ennustettavien sademäärien mukaan.

Myös kansainvälinen lainsäädäntö vaikuttaa terveyden epätasa-arvoistumiseen, monitieteellisen tutkimusryhmän kokoama raportti toteaa. Muuttuviin olosuhteisiin sopeutumiseksi tarvitaan uusia keksintöjä ja tekniikoita niin ruoantuotantoon kuin sairauksien hoitoonkin. Nykymuotoiset patenttisäännökset voivat kuitenkin vaikeuttaa tieteellistä tutkimusta ja tiedon tasa-arvoista hyödyntämistä.

”Ilmastonmuutoksen vaikutusten vähentäminen ja siihen sopeutuminen ovat kehityspolitiikan keskeisiä osa-alueita. Ne eivät ole erillisiä tekijöitä, vaan oleellinen osa niin köyhyyden kuin sosiaalisten ja terveydellisten erojen vähentämistä”, raportti muistuttaa.

Julkaistu Kumppani-lehdessä 6/2009