SUSANNA SAXELL

Yhdysvaltojen ja Meksikon rajan eripuolin vallitsee kaksi eri todellisuutta. Kuva San Diegosta.

Amerikkalaisten tavarataloketjujen avarat automarketit palvelevat uusrikkaita. Poliitikkojen ja huumelordien rouville on omat aukioloaikansa. Esikaupunkien barriot taas ovat aaltopellistä ja savesta rakennettuja hökkelikyliä, joissa sähköstä ja juoksevasta vedestä voi vain unelmoida.

Ollaan Meksikon Tijuanassa, Yhdysvaltojen rajalla.

Yhdysvaltojen San Diego ja Meksikon Tijuana muodostavat seitsemän miljoonaisen kaksoiskaupungin. Rajan eri puolilla vallitsee kaksi eri todellisuutta. Nuorten IT-osaajien San Diegossa keskimääräiset vuositulot ovat 60 000 dollaria, Tijuanassa keskiansio on 5 000 dollaria. Tijuanan gringovyöhyke on lasimurskalla päällystettyjen betonimuurien ja peililasien takana: huviloita ja yksityisiä syöpäklinikoita.

Huume- ja ihmiskaupparikollisuudella raskautettu Tijuana tunnetaan myös työntekijöiden oikeuksia polkevasta maquiladora-teollisuudesta eli hikipajoista. Chryslerin, General Motorsin, Sonyn ja Motorolan tehtaat ovat maksaneet työntekijöilleen 6-8 dollaria kymmenen tunnin päivästä, jos enää sitäkään. Autoteollisuuden nopea romahtaminen ei ainakaan ole nostanut palkkoja.

Naisvaltaisilla aloilla, kuten mansikanpoiminnassa, palkat ovat neljästä kuuteen dollaria päivässä – ja lapsille kolme.

”Kun tulin San Diegoon, paikka oli eläkeläisupseerien ja sotateollisuuden vallassa”, sanoo Democratic Socialists of America -pienpuoluetta kaupungissa luotsaava Herb Shore.

Nyt San Diegossa on kolme yliopistoa. Homoille ei enää huudella kadulla eikä valtuuston vaaleissa pärjää maahanmuuttajapelkoa lietsomalla. ”Silti palkat ovat etelän tasoa ja asuntojen hinnat New York -korkeuk-
sissa.”

Puolueen toiminnanjohtajuuden Shoren kanssa jakava Virginia Franco kertoo maan asuntovelkakriisin alkaneen juuri San Diegon kaltaisista kaupungeista. Nyt San Diegossa on puolityhjiä, 2000-luvulla rakennettuja asuinalueita – ja finanssikriisi ulottuu kaikkialle.

Silti Franco jaksaa toivoa. Hän uskoo, että jokainen kalifornialainen pääsee vielä terveydenhuollon piiriin. Kalifornian lainsäädäntöelin on jo kahdesti hyväksynyt siirtymisen puolijulkiseen terveydenhuoltoon, mutta kuvernööri Arnold Schwarzenegger on kumonnut sen veto-oikeudellaan.

Aita etenee

Vuonna 1993 autopommi räjähti lähellä New Yorkin World Trade Centeriä. Kuusi ihmistä kuoli ja yli tuhat haavoittui. Teon takana olivat muslimiterroristit.

Vuonna 1995 räjähti liittovaltion virastotalo Oklahoma Cityssä. Tällä kertaa terroriteosta tuomittiin kaksi valkoista oikeistomilitanttia.

Tiukempaa maahanmuuttolainsäädäntöä kannattaville kaksi muistutusta terrorismin vaarasta oli tarpeeksi. Demokraattipresidentti Bill Clinton kiristi maahanmuuttolakeja ja aloitti rajan militarisoinnin.

Nykyisten lakien turvin kolmannes Yhdysvaltain ja Meksikon välisestä 3 000 kilometrin rajasta voidaan kattaa aidalla, kertoo maahanmuuttajia auttavan kveekarijärjestö AFSC:n toiminnanjohtaja Pedro Rios. Valmiina on jo lähemmäs 700 kilometriä. Aita on rakennettu teräslevyistä, yksin-, kaksin- tai kolminkertaisesta piikkilangasta ja high tech -valvontajärjestelmästä.

Reilussa vuosikymmenessä Yhdysvalloista on karkotettu 1,8 miljoonaa ihmistä. 3,4 miljoonan amerikkalaislapsen vanhemmista vähintään toinen on poistettu maasta. Osavaltiotasolla on yritetty säätää lakeja, jotka estäisivät laittomia maahanmuuttajia hakeutumasta hoitoon tai pyytämästä poliisin apua, mikäli he joutuvat rikoksen uhreiksi. Aita etenee.

”Texasissa ja Arizonassa aita menee intiaanireservaattien läpi. Kaliforniassa uhattuina ovat luonnonsuojelualueet. Rakennusyhtiöt pitävät kovaa tahtia. Barack Obamalta odotetaan humaanimpaa linjaa maahanmuuttoasioissa, mutta hänen kätensä on sidottu talouskriisiin”, Rios sanoo.

Bisnestä laittomalla 
maahanmuutolla

Amerikanintialainen kirjailija-toimittaja Deepa Fernandes on tuonut esille, että monet hyötyvät laittomasta maahanmuutosta. Niin yksityisillä pidätyskeskuksilla kuin valvontakameroilla tehdään bisnestä. Yhdysvaltojen turvallisuudesta vastaava ministeriö ja maahanmuuttopoliisi työllistävät tukun alihankkijoita. Samaan aikaan latinomaahanmuuttajista on tullut halpatyövoimaa.

”Tutkimusten mukaan jokainen maahanmuuttaja tuottaa sosiaalietuuksiinsa nähden kymmeniä tuhansia dollareita enemmän verotuloja. Tänne tullaan tekemään töitä”, Rios muistuttaa.

Syyskuun 11. iskujen myötä maahanmuuton vastustajat ovat kuitenkin määränneet tahdin. Minutemen-kansalaispartiot julistivat olevansa ”eturintamassa al-Qaidaa vastaan”. Liike vaatii Yhdysvaltojen rajojen sulkemista laittomilta maahanmuuttajilta. Mediapopulistit kutovat kytköksiä maahanmuuton, islamistien ja kulkutautien välille.

”Kun järjestämme tapahtumia, Minutemenit tulevat sinne huutelemaan. Äärioikeisto lisääntyy jakautumalla ja sotimalla keskenään. Silti oikeistolaiset eivät ole onnistuneet vakuuttamaan suurta yleisöä, vaan vaipuneet takaisin marginaaliin”, Rios toteaa.

Rajaenkelit tuovat vettä 
ja vaatteita

Keväällä 2006 miljoonien ihmisten mielenosoitukset USA:n suurkaupungeissa kaatoivat Sensenbrenner-lain. Se olisi kriminalisoinut luvattomat rajanylittäjät ja heidän auttajansa.

Yksi auttajista on Enrique Morones, 52. Hän luopui liikemiehen ja ammattiurheilijan urastaan Border Angels -järjestönsä tähden.

”Rajaenkelien kantavana voimana toimii 50 aktiivin ydinryhmä. Projekteihimme osallistuu parituhatta vapaaehtoista. Kesäisin toimitamme vettä laittomille maahanmuuttajille, talvisin vaatteita. Syksyt ja keväät menevät puhekiertueilla ja mielenosoitusten järjestämisessä”, Morones kertoo.

Arviot rajan uhreista viimeisen 12 vuoden ajalta vaihtelevat. Ihmisoikeusjärjestöt puhuvat 5 000 kuolleesta. Morones on valmis kaksinkertaistamaan luvun.

”Valmiina olevat ’häpeän ja kuoleman’ -muurin osat, 18 000 rajavartioston miestä ja Minutemen-kansalaispartiot eivät ole hillinneet maahanmuuttoa. Tulijoiden elämä on muuttunut hengenvaaralliseksi. Yhdysvaltoihin pyritään nyt aavikon ja vuorten kautta.”

Vain pieni osa uhreista on kuollut rajavartioston luoteihin. Paljon yleisempää on eksyminen, janoon kuoleminen tai paleltuminen. Pahamaineiset ihmissalakuljettajat, kojootit, saattavat hylätä tai tappaa asiakkaansa.

Uskonnolliset järjestöt 
aktiivisina

Moronesin sinimustasta Ford Explorerista löytyy rekvisiittaa keskisuuren mielenilmauksen järjestämiseksi: kylttejä, t-paitoja, rintamerkkejä, ristejä tuntemattomien maahan pyrkijöiden muistoksi. Border Angels on uskonnollispohjainen, vaan ei yhden uskonnon järjestö.

”Monen muun auttajan tavoin olen katolinen kuten suurin osa auttamistamme maahanmuuttajistakin. Järjestämme rajalla toimintaa rukoushetkistä runonlausuntaan ja lentopallo-otteluihin. Haluan, että muslimit, juutalaiset, buddhalaiset ja uskonnottomat tuntevat olonsa kotoisaksi.”

Uskonnolliset järjestöt ovat Yhdysvaltain uuden kansalaisoikeustaistelun kärjessä. Näkyvin on poliittisesti vasemmalle suuntautuva New Sanctuary Movement. Se auttaa karkotusuhan alla eläviä perheitä, joskus myös tarjoaa heille turvapaikan kirkon tiloista.

Väkivallaton kansalaistottelemattomuus on aihe, josta kaikki edistykselliset liberaalit eivät ole innoissaan. Kansalaistottelemattomuuteen turvautuu myös vastapuoli. Aborttia vastustavan ja seksuaalisia vähemmistöjä vainoavan kristityn äärioikeiston laittomuudet tuomitaan.

Miksi kristityn vasemmiston pitäisi saada erivapauksia?

”Orjuus ja lapsityövoiman hyväksikäyttö olivat oman aikansa epäoikeudenmukaisia lakeja”, Morones muistuttaa. Hän sai siunauksen toiminnalleen tunnetulta taholta: Ethel Kennedyltä, Robert Kennedyn leskeltä.

”Kerroin Kalifornian maatyöläisten johtajan Cesar Chávezin muistotilaisuudessa, mitä teimme maahanmuuttajien hyväksi kanjoneissa. Kennedy kehotti lisäämään tahtia ja puhumaan maahanmuuttolakien epäkohdista julkisuudessa. Silläkin uhalla, että hänen miehensä ja lankonsa olivat kuolleet suorapuheisuutensa tähden.”

Mahdollisuudesta tuli ansa

Moottoritiesillan varjosta löytyy värikkäitä seinämaalauksia, pelikenttiä ja veistoksia. Amerikanmeksikolaisten taiteilijoiden aiheena ovat Brown power -liike, mayaintiaanien mytologia, Frida Kahlo ja Salvador Allende. Latinokeidas Chicano Park sai alkunsa vuonna 1970. Moottoritien kahtia halkaiseman latinokaupunginosan asukkaat nostivat salkoon myyttisen Aztlánin, intiaanien alkukodin lipun.

Järjestöväki puolestaan kamppailee San Diegon ystävyyspuiston puolesta. Puisto toimii maahanmuuttajien ja Meksikoon jääneiden sukulaisten kohtauspaikkana. Rajan yli vaihdetaan suukkoja, kirjeitä, ruokaa ja rahakuoria.

Nyt puistoon kaavaillaan kolminkertaista piikkilanka-aitaa.

Border Angels -järjestön Enrique Moronesin mielestä rajan militarisointi kääntyy jo itseään vastaan.

”Vuosikymmenten ajan siirtotyöläiset lähtivät satokausina pohjoiseen ja palasivat töiden loppuessa Meksikoon perheidensä luokse. Nyt ihmiset ovat ansassa. Ne, jotka pääsevät Yhdysvaltoihin, myös pysyvät täällä. He usuttavat vaimojaan ja lapsiaan seuraamaan perässä.”

Julkaistu Kumppani-lehdessä 6/2009