Huumepolitiikassa Euroopan edistyksellisin maa on Portugali. Se dekriminalisoi huumeiden käytön ja hallussapidon vuonna 2001.

Huumeista oli vuosituhannen vaihteessa tullut merkittävä ongelma Portugalissa. Etenkin heroiinin käyttö lisääntyi nopeasti. Huumepolitiikan tiukentamisen sijaan Portugali päätti tähdätä huumeidenkäytön haittojen vähentämiseen.

Dekriminalisointi ei tarkoita huumeiden laillistamista vaan sitä, ettei huumeiden käytöstä rangaista. Ero on merkittävä.

Portugalissa huumeiden käyttö on yhä kiellettyä ja poliisi puuttuu siihen. Käytöstä ja hallussapidosta ei kuitenkaan enää joudu rikosoikeudelliseen vastuuseen, vaan rikkomus käsitellään hallinnollisena asiana.

”Ehdoton menestys”

Poliisi passittaa huumeista kiinni jääneet vieroitukseen erikoistuneiden lautakuntien puheille kolmen vuorokauden kuluessa kiinni jäämisestä. Asianajajasta, lääkäristä ja sosiaalityöntekijästä koostuviin lautakuntiin ei liity samanlaista häpeää, joka liitetään rikosoikeuteen.

Huumeista kiinni jäämiseen liittyvän stigman vähenemistä pidetäänkin yhtenä uuden lain merkittävimmistä saavutuksista. Kun käyttöä ei tarvitse peitellä, myös avun hakeminen käytöstä johtuviin ongelmiin on paljon helpompaa.

Portugalin kokemukset huumeiden dekriminalisoinnista ovat hyvät. Hoitoon hakeutuneiden huumeiden käyttäjien määrä on noussut. Nuorten huumekokeilut ovat vähentyneet. Entistä pienempi osuus uusista hiv-tartunnoista on saatu likaisista huumeneuloista. B- ja C-hepatiittitartunnat ovat vähentyneet.

Yhdysvaltalainen Cato Insititute -ajatushautomo julkaisi Portugalin huumepolitiikkaa käsittelevän raportin huhtikuussa. Raportin sävy on suorastaan ylistävä.

”Arvioitiinpa millä mittarilla tahansa, Portugalin huumepolitiikka on ehdoton menestys”, kirjoittaa raportin koonnut Glenn Greenwald.

Portugalissa dekriminalisointi koskee kaikkien huumeiden käyttöä, niin mietojen kuin vahvojenkin. Huumeiden välittäminen ja kauppa ovat edelleen rangaistavaa toimintaa.

Huumeiden kysyntä huipussaan

Vaikka kannabiksen käytön nopein kasvu on taittunut, käytetään sitä Euroopassa nykyään historiallisen paljon, arvioi Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus EMCDDA tuoreimmassa vuosiraportissaan.

Myös kokaiinin käyttö on lisääntymässä ja kokaiinitakavarikot kasvussa. Salakuljetus Länsi-Afrikan maiden kautta on lisääntynyt räjähdysmäisesti. Huumeiden kysyntä pitää yllä kansainvälistä huumekauppaa. Huumekaupan kitkemiseksi kysyntä pitäisi siis saada laskuun.

EMCDDA:n mukaan eurooppalaisista aikuisista 22 prosenttia on kokeillut kannabista vähintään kerran elämässään. Seuraavaksi yleisintä huumetta, kokaiinia, on kokeillut alle neljä prosenttia.

Portugalissa kannabiksen kokeilijoita on vähiten läntisessä Euroopassa: kymmenen prosenttia aikuisista. Greenwald huomauttaakin, että tiukan huumepolitiikan Yhdysvalloissa kokaiinia on kokeillut useampi kuin vapaan huumepolitiikan Portugalissa kannabista.

Yhdysvaltalaisen Greenwaldin ylisanat kannattaa kuitenkin suodattaa eurooppalaisen filtterin läpi. Hänen ensisijaisena vertailukohtanaan on Yhdysvallat, jonka huumepolitiikka on erityisen tiukkaa ja rangaistuksiin painottuvaa.

Erot Portugalin ja muiden Euroopan maiden välillä eivät ole yhtä selkeitä. Monessa Euroopan valtiossa on käytännössä huomattavasti vähennetty huumeiden käyttäjien rankaisemista, vaikkei käyttöä olekaan dekriminalisoitu.

Yksikään Euroopan maa ei ole laillistanut huumeita. Laillistaminen tarkoittaisi, ettei huumeiden kauppaan tai käyttöön liittyisi mitään kieltoja.

Julkaistu Kumppani-lehdessä 7-8/2009