Kun kolumbia on otsikoissa, asia liittyy yleensä maassa velloviin konflikteihin. Yksi Kolumbiasta kertovien uutisten kestoaihe on pitkään ollut Etelä-Amerikan vanhimman sissiliikkeen, Kolumbian vallankumouksen asevoimien eli Farcin toiminta.

Huhtikuussa Helsingin Sanomat kirjoitti sissiliikkeen yhteyksistä Suomeen. Asia tuli ilmi Kolumbiassa vuosi sitten, kun viranomaiset surmasivat Farc-johtaja Raúl Reyesin ja pääsivät käsiksi tämän tietokoneen sisältöön. Helsingin Sanomien tietojen mukaan suomalainen henkilö oli tarjoutunut järjestämään sisseille piilopaikan Suomesta.

Latinalaisen Amerikan tutkijan, yliopistolehtori Jussi Pakkasvirran mielestä asiaa ei kannata paisutella: ”Näen aktiivisen tuen Suomesta Farcin suuntaan anekdoottimaisena juttuna, josta lehdistö saa napattua ison tarinan.”

Pelkästä anekdootista ei ole kyse Tanskassa, jossa Fighters + Lovers -niminen ryhmä aloitti vuonna 2006 varojen keruun Farcille t-paitoja kauppaamalla. Varat eivät ehtineet Kolumbiaan asti, sillä ryhmää vastaan nostettiin syyte terrorisminvastaisen lain rikkomisesta.

Paitakauppa alkoi kuitenkin rivakasti: F+L -jutun esitutkinnassa poliisin haaviin päätyi t-paitojen lisäksi 25 000 tanskan kruunua kaupasta kertynyttä rahaa.

F+L kertoo toimivansa solidaarisuudesta vapaustaistelijoita kohtaan ja taistelevansa kansalaistottelemattomuuden keinoin Tanskan terrorisminvastaista lainsäädäntöä vastaan, jonka se katsoo rikkovan demokraattisia vapauksia.

Terrorisminvastainen lainsäädäntö otettiin Tanskassa käyttöön vuonna 2002. Sen mukaan terrorismiryhmien rahoittamisesta voidaan tuomita korkeintaan 10 vuoden vankeusrangaistus.

F+L:n iskulause kuuluu: näytä hyvältä ja taistele vapauden puolesta. Nettisivuilta löytyy katu-uskottavia tuotteita Farcin ja PFLP:n, Palestiinan vapautuksen kansanrintaman logoilla. Tosin hintoja ei ole näkyvillä, eikä sähköpostiin tai pr-puhelimeen kuulu vastausta, useista yrityksistä huolimatta.

Tuottojen kerrotaan menevän Palestiinan ja Kolumbian poliittisia vankeja avustaville lakimiehille. Lippalakeissa, sytkäreissä ja rannekelloissa komeilee järjestön oma tunnus. Se on tullut Tanskassa tutuksi runsaasti julkisuutta saaneen oikeudenkäynnin myötä. F+L takoi raudan ollessa kuumana: oikeudenkäynnin aikana ryhmä lanseerasi näyttävästi uusia tuotteita ja järjesti juhlia ja seminaareja.

Kuinka terrorismi määritellään?

Marxilais-leniniläiseksi liikkeeksi itsensä määrittävän Farcin vaatimuksiin ovat sen perustamisesta lähtien kuuluneet maareformi ja sosiaaliset uudistukset. Farc katsoo edelleen edustavansa maaseudun köyhiä, ja kertoo taistelevansa Yhdysvaltojen vaikutusvaltaa, luonnonresurssien yksityistämistä ja monikansallisia yrityksiä vastaan.

Liike löytyy Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen terroristilistalta. F+L:n aktiiveja vastaan käydyssä oikeusjutussa oli pitkälti kyse terrorismin määritelmistä.

Puolustuksen mukaan tanskalainen oikeus ei saisi käyttää todisteina terroristilistoja, koska ne eivät ole laillisesti päteviä Tanskassa. Oikeudenkäynnin kaikissa vaiheissa käytiinkin keskustelua siitä, onko Farc terroristijärjestö vai vapautusliike, kuinka terrorismin vastaisia lakeja tulisi tulkita – ja onko Kolumbia ylipäätään demokraattinen valtio.

Alimmalla oikeusasteella kaikki seitsemän syytettyä saivat vapauttavan tuomion. Hovioikeuden päätös tuli viime vuoden syyskuussa: kuusi F+L -aktiivia tuomittiin 2-6 kuukauden vankeustuomioihin varojen keruusta terroristijärjestöille.

F+L:n mukaan hovioikeus ei huomioinut Farcin toimintaa arvioidessaan demokraattisten oikeuksien toteutumista Kolumbiassa. Tuomitut valittivat päätöksestä korkeimpaan oikeuteen, joka piti hovioikeuden tuomion voimassa.

F+L on saanut tukea kotimaassaan toisen maailmansodan jälkeen perustetulta antifasistiselta Horserød-Stutthof -järjestöltä. Sen perustajissa on Espanjan sisällissodassa tasavaltalaisen hallituksen puolella taistelleita vapaaehtoisia ja tanskalaisen vastarintaliikkeen jäseniä.

Kun uusi terrorismin vastainen laki tuli voimaan Tanskassa, Horserød-Stutthof lähetti rahaa Farcille. F+L -ryhmän oikeudenkäynnin aikana järjestö lähetti rahaa PFLP:lle. Kummallakin kerralla järjestö piti huolta, että tanskalaiset viranomaiset tiesivät rahalahjoituksista. Lieneekö tanskalaisen vastarintaliikkeen statusarvon ansiota, mutta Horserød-Stutthofia vastaan ei ole nostettu syytteitä.

F+L:n sivustolla tanskalainen vastarintaliike rinnastetaan kolumbialaisen Farcin taisteluihin. Farcin historia ja toimintaympäristö ovat kuitenkin omanlaisiaan. Liikkeen siemen kylvettiin lähes kymmenvuotisen sisällissodan aikana 1950-luvulla.

Satoja tuhansia uhreja vaatinut sota päättyi liberaalien ja konservatiivien sovintoon vallan vuorottelusta nelivuotiskausittain. Muut puolueet kiellettiin ja järjestelmä toimi maaperänä sissiliikkeille.

Sisällissodan aikana liberaalien riveistä voimaa saaneet kommunistiset itsepuolustusjoukot järjestäytyivät Kolumbian vallankumouksellisiksi asevoimiksi 1966.

Miksi solidaarisuudesta rangaistaan?

Kolumbiassa eivät ole olleet vastakkain vain sissit ja hallitus. Näiden lisäksi maassa on toiminut suurtilallisten ja hallituksen tukemia puolisotilaallisia joukkoja, sekä huumekauppiaiden varustamia yksityisarmeijoita. Ongelmia on keskittänyt Kolumbiaan myös kokanviljelyn alasajo Perussa, Brasiliassa ja Boliviassa 1990-luvun lopussa. Tuolloin hajotettiin niin ikään suuret kolumbialaiset huumekartellit Yhdysvaltain tuella.

”Huumekaupasta tuli pienempien ryhmien hallinnoimaa, ja koko tuotantoketju siirtyi Kolumbiaan. Tämä näkyy edelleen Kolumbiassa, huumekaupan ongelmalliset rakenteet ovat säilyneet eri tasoilla”, Pakkasvirta sanoo.

F+L:n mielestä vapauden puolesta taisteleminen ei ole terrorismia, eikä solidaarisuudesta pitäisi rangaista. Ryhmän nettisivuilla puhutaan vapaustaistelijoiden kauniista päämääristä, ottamatta kantaa keinoihin. Farcin varat ovat tulleet pääasiassa huumekaupasta, kiristyksestä ja kidnappauksista.

YK on tuominnut Farcin toiminnan sanoen sen rikkovan Geneven sopimuksia sekä kansainvälistä humanitaarista oikeutta. Farcin määrittelemisestä terroristijärjestöksi voi silti olla montaa mieltä. Esimerkiksi Venezuelan presidentti Hugo Chávez on vaatinut Farcin poistamista terroristilistalta. Samoilla linjoilla on Pakkasvirta:

”En tiedä, voiko tuollaista vanhaa sissiliikettä kutsua terroristijärjestöksi. Samalla periaatteella voidaan vaikka Yhdysvaltojen itsenäisyystaistelijat nimetä terroristeiksi.”

Mutta mikä innostaa tanskalaisia nuoria toimimaan kansainvälisen solidaarisuuden nimissä kuihtuvan sissiliikkeen hyväksi?

Pakkasvirran mukaan tanskalaisten toiminta kertoo turhautumisesta nykyiseen järjestelmään, jossa ikään kuin voi vaikuttaa, mutta ei kuitenkaan voi.

”Silloin tämän tyylisessä karismaattisessa liikkeessä voi olla jotain mikä vie.”

Vaikka konfliktin pitkä kesto on osaltaan vahvistanut Farcin hallintokoneistoa, alkaa liikkeen tarina joidenkin asiantuntijoiden mukaan tulla tiensä päähän.

Kolumbian presidentti Álvaro Uribe, jonka isän Farc surmasi, on vuodesta 2002 pyrkinyt oikeistolaisella voimapolitiikalla hajottamaan sissien rivejä.

Farc vapautti viimeisen ulkomaisen panttivankinsa maaliskuussa ja sen merkittäviä johtajia on vastikään tapettu. Pakkasvirran mukaan Farcin asemaa heikentävät myös muualla Latinalaisessa Amerikassa tapahtuneet muutokset.

”Vasemmistolaisista liikkeistä on tullut hallituspuolueita. Eivät ne enää voi tukea tuollaista radikaalia 50-lukulaista projektia.”

Julkaistu Kumppani-lehdessä 7-8/2009