Muuttuuko ihminen?
Helsingissä perustetun European Theatre Collectiven näytelmä Emigrant Hotel käsittelee kotoa lähtöä – joko vapaaehtoista tai pakotettua – ja muukalaiseksi muuttumista. Mitä ihmisen identiteetille tapahtuu, kun hänestä tulee maahanmuuttaja?
Näytelmä koostuu erimaalaisten kirjoittajien teksteistä. Tarinoiden ihmiset ovat lähteneet liikkeelle uteliaisuuden, sisällissodan tai köyhyyden ajamina. Tekstien kudelmasta muotoutuu kiinnostava joukko kohtaloita.
David Kozman ja Martina Martin ohjaamassa esityksessä erityisen raikasta on tapa nähdä siirtolaisuus ikivanhana ilmiönä, jossa lähtijä ei ole aina uhri – ainoastaan ihminen.
Emigrant hotel Korjaamo teatterissa (Töölönkatu 51, Helsinki) 19., 20., 25. ja 26.10. klo 19. liput 22/15 euroa.
Ei tullut poikaa, ei
Intialaissyntyisen Sarita Skagnesin isä toivoi kolmannesta lapsestaan poikaa. Pettymys oli suuri, kun tulokas oli jälleen tyttö. Niinpä Skagnes jäi Intiaan sukulaisten piiaksi, kun muu perhe lähti Norjaan 1970-luvulla.
Kun tytär 15-vuotiaana muutti perheensä perässä Norjaan, sikhi-isän autoritaarisuus, väkivalta ja patriarkaalinen kunniakäsitys herättivät hänet vastustamaan vanhempiaan. Avioituminen norjalaismiehen kanssa katkaisi välit lähiomaisiin lopullisesti.
Skagnesin omaelämäkerrallinen Vain tytär on selviytymistarina kahden kulttuurin leikkauspisteestä. Näitä maahanmuuttajatarinoita saamme tulevaisuudessa todennäköisesti myös Suomesta, kun uudet sukupolvet alkavat kirjoittaa elämästään.
Sarita Skagnes: Vain tytär. suom. Henry Tanner. Tammi 2010.
Kylä, joka käveli käärmeen suuhun
Keniaan tilapäiseksi perustettu Kakuman pakolaisleiri on ollut olemassa kaksikymmentä vuotta. Aavikkokaupungissa asuu noin 70 000 ihmistä, kahdeksasta eri maasta.
Toimittaja Annu Kekäläinen vietti leirillä kolme kuukautta vuonna 2008. Hän havainnoi ja haastatteli leirin asukkaita. Päällimmäisenä tunteena oli kiusaantuneisuus ja häpeä olosuhteista, jossa kymmenet tuhannet ihmiset elävät.
”Kun eteläsudanilainen Yom Kakuman aikani loppupuolella kertoo tarinan käärmeestä, jonka avoimeen kitaan koko kylä epähuomiossa kävelee – silloin käärme sulkee suunsa – hän lahjoittaa minulle ilmeikkään kuvan pakolaisleiristä”, Kekäläinen kirjoittaa.
Annu Kekäläinen: Leiri.
Tarinoita ihmisistä, jotka tahtovat kotiin. WSOY 2010.