Keskustelu ”saarnaamisesta” on eräs variaatio Urho Kekkosen vanhasta opista, jonka mukaan Suomen tulee olla lääkäri eikä tuomari. Stubb on tietysti oikeassa korostaessaan, että itseisarvoisen saarnaamisen ja paternalistisen asenteen sijaan Suomen ja EU:n tulee pyrkiä aidosti ymmärtämään ja kuuntelemaan muiden näkemyksiä. ”Lähtökohtana tulee olla keskinäinen kunnioitus, vaikka olisimmekin eri mieltä.”

Hyvä niin. Mutta nämä viisaudet menevät hukkaan, jos ne johtavat korvien sulkemiseen muilta kuin vallanpitäjien näkemyksiltä. Mitään ei ole opittu mennestä, jos vain todetaan, että Kiinan johto on ”kyllästynyt” EU:n saarnaamiseen ihmisoikeuksista, ja että tämä saarnaaminen on nyt syytä lopettaa.

Tuollainen reaktio ei edusta ymmärtämistä, kuuntelemista tai kunnioitusta, vaan itsekkäiden ja lyhytnäköisten taloudellisten intressien asettamista periaatteiden edelle.

Tarvitaan paljon enemmän kuin ”saarnaamisen” lopettaminen. Tarvitaan tietoa ja analyysia yhteistyökumppaneiden, mukaan lukien Kiinan, sisäisestä keskustelusta, muutoksen merkeistä, tulevaisuuden tuulista.

Tämänhetkisen valtiojohdon puheiden ottaminen todesta koko kansakunnan äänenä on perusteetonta ja voi pitkällä tähtäimellä osoittautua myös niiden taloudellisten intressien vastaiseksi, joiden vuoksi Suomi tai EU tänään haluaisi sulkea suunsa.

Väite ihmisoikeuspuheesta länsimaisen paternalismin muotona on katteeton. Sen vastapainoksi esitetyt käsitykset aasialaisista tai afrikkalaisista arvoista ovat vain yrityksiä väistää kritiikki ja suojata olemassa olevat autoritaariset valtarakenteet.

Tosiasiassa nuori sukupolvi ja muutkin autoritaariseen hallintoon tyytymättömät ihmiset eri puolilla maailmaa haluavat sisäistää ihmisoikeudet universaaleina arvoina, joilla juuri heidän maissaan on suuri kriittinen potentiaali.

Lopettamalla ”saarnaamisen” ihmisoikeuksista Suomi ja EU pettävät paitsi omat arvolähtökohtansa myös ne laajat piirit Kiinassa ja kehitysmaissa, jotka näkevät omissa maissaan demokratisoitumisen ja muutoksen mahdollisuuden ja ovat valmiit panemaan itsensä peliin.

Lääkärin toimenkuvaan kuuluu kuuntelemisen ohella mätäpaiseiden puhkaiseminen.

Kirjoittaja on kansainvälisen oikeuden professori eurooppa-instituutissa firenzessä ja yk:n ihmisoikeusneuvoston erityisraportoija ihmisoikeuksien suojasta terrorismista torjuttaessa.