Venäjä vie eettistä ’norsunluuta’
Venäjä vie Kiinaan 60 tonnia norsueläinten luuta vuosittain, vaikka norsunluun kauppa on kielletty. Venäjän viemä luu on peräisin tuhansia vuosia sitten kuolleista norsueläimistä, mammuteista. Niiden syöksyhampaista saatava luu on tavallista norsunluutakin arvokkaampaa. Mammutin luusta tehtyjä koruja on julkisuudessa käyttänyt muun muassa Michelle Obama.
Norsunluun kauppa kiellettiin kansainvälisesti vuonna 1989. Jotkut asiantuntijat epäilevät, että mammuttiluulla käytävä sinänsä laillinen kauppa voi lisätä myös kielletyn norsunluun kauppaa.
Salametsästys uhkaa edelleen villielefantteja, ohjelmajohtaja Mark Jones Care for the Wild -järjestöstä sanoo. ”Mikä tahansa tekijä, joka lisää norsunluutuotteiden kysyntää, voi pahentaa tätä uhkaa”, hän lisää.
Järjestön raportin mukaan sadat ihmiset etsivät mammutin syöksyhampaita Pohjois-Siperiassa joka kesä, kun tundra on sulanut.
Salametsästys on ajanut norsukannat monissa Afrikan maissa sukupuuton partaalle. JR.
Kullankaivuu uhkaa viljelyä Zimbabwessa
Zimbabwe. Yhä useammat zimbabwelaiset pyrkivät hankkimaan elantonsa kaivamalla laittomasti kultaa. Kullankaivajat harjoittivat ammattiaan alun perin joenpenkereillä; nyt he puskevat myös maatiloille.
”Jokien varsilla on liikaa kullankaivajia, ja kulta niissä hupenee”, eräs kullankaivaja sanoo. ”Jokien lähellä olevat maatilat ovat täynnä kultaa, ja siksi olemme siirtyneet tiloille.”
Maanviljelijät ovat huolissaan kullankaivuun vaikutuksista. Joenpenkereet kärsivät eroosiosta. Kun hyvää viljelysmaata kaivetaan, tilat tuottavat entistä vähemmän ruokaa.
”Olen tehnyt useita raportteja poliisille, jotta he poistaisivat laittomat kullankaivajat mailtani”, viljelijä Rodrick Masango sanoo uutistoimisto Irinille. Hänen mukaansa kaivajat ovat muun muassa varastaneet karjaa ja pilanneet hänen maitaan.
Jotkut viljelijät sen sijaan tekevät yhteistyötä kaivajien kanssa. ”Ansaitsen enemmän kuukaudessa kuin viljelijä, joka saa hyvän sadon puuvillasta tai maissista rehkittyään kokonaisen vuoden”, kullankaivajien kanssa yhteistyötä tekevä viljelijä Elijah Mhuri sanoo. JR.
Henkilökortti kaikille intialaisille
Intia aloitti syyskuun alussa hankkeen, jonka tarkoituksena on luoda maan yli miljardi asukasta kattava henkilökorttijärjestelmä. Jokaiselle intialaiselle annetaan henkilökohtainen tunnus ja kortti, jonka on tarkoitus helpottaa muun muassa viranomaisten kanssa asioimista.
Osana järjestelmää Intian valtio kerää myös kansalaisten sormenjäljet, valokuvat ja muuta henkilökohtaista tietoa. Intia on rekrytoinut intialaissyntyisiä tietotekniikkaosaajia ulkomailta kehittämään järjestelmää.
Intian hallituksen mukaan järjestelmän on tarkoitus auttaa erityisesti köyhiä ja syrjäytyneitä intialaisia, joiden on vaikea päästä käyttämään julkisia palveluja. Tarkoituksena on vähentää väärinkäytöksiä sekä varmistaa, että apua saavat ne, jotka sitä todella tarvitsevat. Kansalaisjärjestöt ovat arvostelleet hanketta siitä, että siinä kerätään liikaa tietoa kansalaisista.
Hallituksen tavoitteena on, että maaliskuuhun 2011 mennessä 100 miljoonalle intialaiselle on myönnetty henkilötunnus. Järjestelmän on tarkoitus kattaa 600 miljoonaa ihmistä neljän vuoden sisällä. JR.
Hukkuminen lasten yleisin kuolinsyy Bangladeshissa
Bangladesh. Suurin vaara lapsille Bangladeshissa eivät ole taudit vaan hukkuminen.
”Hukkuminen on 1–4-vuotiaiden lasten yleisin kuolinsyy. Useimmiten lapsi hukkuu 20 metrin säteellä kodistaan”, uuden kansainvälisen hukkumistutkimuslaitoksen IDRC:n johtaja M. Fazlur Rahman sanoo. Tutkimuslaitos toimii Bangladeshin pääkaupungissa Dhakassa.
Tuoreen tutkimuksen mukaan lähes 20 000 lasta hukkuu Bangladeshissa vuosittain. Suurin osa heistä on köyhien perheiden lapsia, jotka asuvat vesistöjen läheisyydessä.
IDRC:n yhteistyökumppanin mukaan ilmiö on yleinen muissakin Aasian maissa. Sitä ei ole kuitenkaan tiedostettu ongelmaksi, sillä tapauksia ei juuri koskaan kirjata.
Pienimmät lapset eivät vielä osaa uida, joten IDRC pyrkii kouluttamaan vanhempia lapsia auttamaan tovereitaan.
Australian hallituksen tietojen mukaan koko Aasiassa hukkuu 350 000 lasta joka vuosi. Hukkumiskuolemien vähentäminen on keskeinen keino saavuttaa YK:n lapsikuolleisuuteen liittyvä vuosituhattavoite. IDRC perustettiin Australian rahoituksella. JR.
Ghana saavuttamassa vuosituhattavoitteet
Ghana on YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisen mallimaa. Maan hallituksen ja YK:n tietojen mukaan nälkää näkevien ihmisten osuus väestöstä tippui Ghanassa kolmella neljäsosalla vuosina 1990–2004. Myös äärimmäisessä köyhyydessä elävien ihmisten osuus väestöstä on romahtanut. Ghana onnistunee myös takaamaan peruskoulutuksen kaikille lapsille lähivuosina.
”Ghanassa on koettu […] taloudellinen nousukausi, ja hallitus on käyttänyt sen hyödyksi toteuttaakseen politiikkaa, joka saavuttaa köyhät”, Oxfam-kansalaisjärjestön Keski-Afrikan johtaja Mamadou Biteye sanoi uutistoimisto Reutersille.
Toisaalta Ghana tuskin saavuttaa vuosituhattavoitteisiin kuuluvaa pyrkimystä vähentää äitiyskuolleisuutta kolmella neljäsosalla vuoteen 2015 mennessä. Ghanan ottamat edistysaskeleet ovat myös jakautuneet epätasaisesti. Valtaosa äärimmäisessä köyhyydessä elävistä ghanalaisista asuu kolmessa pohjoisessa maakunnassa.
”Menestyvien maiden kuten Ghanan tulee jakaa kasvun hyötyjä paremmin luomalla turvaverkkoja kaikista haavoittuvimmille”, Biteye sanoi. JR.
Väkivalta yleistä Haitin pakolaisleireillä
Haiti. Yli miljoona maanjäristyksen uhria Haitissa elää edelleen hyvin turvattomissa oloissa pakolaisleireillä, pakolaisjärjestö Refugees International sanoo. Järjestön mukaan ihmiset elävät hätätilassa, ja humanitaarinen toiminta maassa on lamaantunut.
Järjestön tiedottajan Melanie Teffin mukaan monilla pakolaisleireillä ei ole poliiseja. Osa leireillä olevista naisista joutuu tekemään vaihtokauppaa seksillä saadakseen perheelleen ruokaa, Teff kertoi BBC:lle. Teffin mukaan myös joukkoraiskaukset ovat yleisiä joillakin leireillä.
Joissain tapauksissa maanomistajat ovat Refugees Internationalin mukaan alkaneet häätää maillaan asuvia pakolaisia.
YK:n Humanitaarisen avun koordinoinnin toimiston Ochan tiedottaja Imogen Wall kiistää syytökset. Hän sanoi BBC:lle, että pakolaisleireillä on ollut vain vähän turvallisuusongelmia.
Toisaalta Wall myönsi Al-Jazeeralle, että turvallisuustilanteen parantaminen vaatii ponnisteluja Ochalta. Hän myös muistutti, että seksuaalinen väkivalta oli Haitilla yleistä ennen maanjäristystäkin. JR.
Järjestöt houkuttelevat nuoria lahjoittajia
Maailma. Monien kansainvälisten kansalaisjärjestöjen lahjoittajakunta ikääntyy, joten ne pyrkivät houkuttelemaan nuoria aikuisia tukijoikseen uusilla keinoilla, muun muassa hyödyntämällä internetin yhteisöpalveluja ja tietokonepelejä.
Sekä Action Against Hunger France -järjestö että Britannian Punainen Risti sanovat, että heidän anteliaimmat lahjoittajansa ovat noin 65–70-vuotiaita.
”Monet vanhimmista lahjoittajistamme ovat itse kokeneet sodan. Vaatii paljon vähemmän työtä selittää heille, mitä me teemme”, Lääkärit ilman rajoja -järjestön Britannian varainhankinnan johtaja James Cliffen sanoi uutistoimisto Irinille.
Järjestöt haluavat kasvattaa nuorten aikuisten tietoisuutta humanitaarisesta avusta ja kehitysyhteistyöstä, jotta heistä tulisi lahjoittajia tulevaisuudessa. Välineiksi on otettu niin Facebook, Twitter kuin Youtubekin.
Maailman ruokaohjelma WFP on ollut erityisen aktiivinen tietokonepelien hyödyntämisessä varainhankinnassa. Haitin maanjäristyksen jälkeen se keräsi 1,5 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria Facebook-pelien avulla. JR.
Oikeus ei käsittele ulkomaan rikkomuksia
Yhdysvallat. Monikansallisia yrityksiä ei kannata enää haastaa Yhdysvalloissa oikeuteen niiden ulkomailla tekemistä ihmisoikeusloukkauksista. Lainkohta, jonka perusteella kansalaisjärjestöt ovat nostaneet useita oikeusjuttuja, on saanut uuden tulkinnan, The Economist -lehti kertoo.
Kaiken takana on yli 200 vuotta vanha ja tulkinnaltaan epäselvä säädös, jonka nojalla Yhdysvalloissa on käyty oikeutta noin 60 väitetystä ulkomailla tapahtuneesta ihmisoikeusloukkauksesta. Tähän asti sen on katsottu mahdollistavan ulkomailla toimivan yrityksen haastamisen Yhdysvalloissa, jos yrityksen epäillään rikkoneen kansainvälistä lakia. Tämä on ollut mahdollista myös muille kuin Yhdysvaltain kansalaisille.
Nyt tällaisten oikeudenkäyntien onnistumisen mahdollisuudet kaventuvat. Newyorkilainen tuomioistuin linjasi syyskuussa, että yritykset eivät ole vastuussa tekemisistään ulkomailla kyseisen, alien tort -nimellä tunnetun säädöksen nojalla.
Ratkaisu ei kuitenkaan mullista oikeuskäytäntöjä. Säädöksen todellinen merkitys on ollut tähänkin asti vähäinen, sillä yrityksiä haastaneet järjestöt eivät ole saaneet yhtään selvää voittoa. Jutut on joko sovittu tai haastetut yritykset ovat voittaneet ne. Kansalaisjärjestöt ovat hyötyneet oikeustapauksista lähinnä niiden saaman julkisuuden kautta. JJR.
Inle-järvi uhkaa kadota Burmassa
Burma. Burman toiseksi suurin järvi, Inle, on kutistumassa olemattomiin. Virallisen tiedon mukaan järvi on puolta pienempi kuin kolme vuotta sitten.
Kesä-elokuussa järven pinta laski ennätyksellisen alas. Monsuunisateiden ansiosta järven pinta on sittemmin noussut hiukan, mutta tutkijoiden mukaan Inle saattaa silti olla tuhon oma.
Yli 80 vuotta Inlen rannalla elänyt Tun Yin ei muista kokeneensa vastaavaa. ”Järvellä on aina pystynyt liikkumaan soutuveneellä, mutta tänä kesänä vettä ei ollut tarpeeksi.”
Kyläläiset joutuivat kyhäämään tilapäisiä siltoja päästäkseen liikkumaan soisella vesijättömaalla. He ovat pääosin kalastajia ja maanviljelijöitä, joiden elinkeinot kärsivät pahasti kuivuudesta.
Järven kutistumiseen vaikuttavat ympäristön metsänhakkuut, jotka lisäävät eroosiota ja maa-aineksen valumista veteen.
Asiantuntijoiden mukaan järven ongelmia pahentavan saastumisen takana ovat myös ”kelluvat maat”, vesihyasinteista ja muista kasveista muodostetut lautat. Niiden päälle on perustettu taloja ja viljelyksiä, joilla käytetään liikaa kemikaaleja.
Inle-järvi on Burman suosituimpia matkailukohteita kauniin luontonsa ja järveä ympäröivien vanhojen luostarien ja temppelien vuoksi.
Tänä kesänä myös matkailijavirta kutistui puroksi. IPS – Mon Mon Myat.
Jamaika aikoo hävittää leijonakalat syömällä
Jamaika. Jamaikan kalastusministeri Christopher Tufton yllyttää maanmiehiään syömään leijonakalat. Haitallinen vieraslaji uhkaa näet saarivaltion perinteisiä kalakantoja.
Myrkyllisin piikein koristautuneet ja pikkukaloja ahmivat leijonakalat ilmaantuivat Karibialle muutama vuosi sitten. Tyyneltämereltä kotoisin olevan petokalan epäillään pujahtaneen Atlanttiin akvaarioiden kautta.
”Jamaikan tilanne on hälyttävä”, sanoo Nelsa English, joka seuraa Karibian haitallisia vieraslajeja Jamaikan ympäristövirastossa.
Hänen mukaansa leijonakaloilla on Karibialla niukalti luonnollisia vihollisia, joten koko ekosysteemin tasapaino on uhattuna.
Jamaikan koralliriutat ja kalakannat ovat ennestään heikossa jamassa liiallisen pyynnin vuoksi. Pyynnissä ei ole kaihdettu tuhoisia konsteja, kuten räjähteitä ja myrkkyjä. Yli 30 000 jamaikalaista ansaitsee elantonsa kalastuksella.
”Uskon, että leijonakala saadaan aisoihin lisäämällä sen syöntiä”, ministeri Tufton vakuuttaa.
Televisiossa pyörivässä mainoksessa Jamaikan parhaat kokit taikovat herkkuja leijonakalasta. Niitä maistelemassa nähdään muun muassa pääministeri Bruce Golding. IPS – Zadie Neuville.
Paine Swazimaata kohtaan kasvaa
Swazimaa. Euroopan unioni ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ovat lopettaneet Swazimaan budjettituen ja lainojen takaamisen, koska maan hallinto ja korruption vastaiset toimet eivät täytä tukien vaatimuksia. Maan ihmisoikeustilanne on heikko, ja oppositiopuolueet on kielletty.
Vaikka Swazimaan talous on huonossa kunnossa ja se tarvitsisi apua, demokratiajärjestöt ovat tyytyväisiä EU:n ja IMF:n toimiin. Kansalaisjärjestöt aloittivat syyskuussa kampanjan lisätäkseen maan huonon ihmisoikeustilanteen saamaa kansainvälistä huomiota.
”Järjestöjen tekemä työ on osoittanut kansainvälisille instituutioille, että maan hallinto ei ole taloudellisesti elinkelpoinen”, Sosiaalisen ja taloudellisen oikeudenmukaisuuden säätiön johtaja Dumezweni Dlamini sanoo.
”EU näyttää ymmärtävän, että Swazimaan hallituksen tukeminen ei auta maan taloutta”, Swazimaan ammattiliittojen keskusjärjestön puheenjohtaja Mduduzi Gina sanoo. ”Itsevaltaisen monarkian harjoittama julkisten varojen holtiton käyttö ja koko yhteiskunnan laajuinen demokratian puute ovat kietoutuneet toisiinsa. Nyt kansainvälinen yhteisö tunnustaa tämän entistä vahvemmin.” Mark Waller.
Uusi pikkupeto löytyi Madagaskarilta
Madagaskar. Uusia hyönteislajeja löydetään jatkuvasti, mutta nisäkäslajeja vain harvoin. Erityisen harvinaista on uuden lihansyöjän löytyminen.
Madagaskarilta on nyt löydetty 24 vuoteen ensimmäinen nisäkkäisiin kuuluva petoeläin. Se on nimetty 15 vuotta sitten kuolleen luonnontutkijan ja kirjailijan Gerald Durrelin mukaan.
Tutkijat törmäsivät petoon ensimmäisen kerran vuonna 2004. Uudeksi lajiksi se vahvistettiin tänä vuonna.
Uusi Madagaskarin mangusteihin kuuluva tuttavuus on kissan kokoinen ja painaa puolisen kiloa. Se elää vain pienellä alueella Itä-Madagaskarin Alaotrajärven kosteikkoalueilla.
”Tällä lajilla on todennäköisesti yksi maailman kaikkien lihansyöjien pienimmistä elinpiireistä. Laji kuulunee kaikkein uhanalaisimpiin”, Frank Hawkins Conservation International -järjestöstä toteaa.
Alaotrajärven kosteikkojen tila huolestuttaa tutkijoita. Kosteikot ovat pienentyneet muun muassa maanviljelyksen ja kaskeamisen seurauksena.
Alueella elänyt alaotrajärvenuikku julistettiin sukupuuttoon kuolleeksi aiemmin tänä vuonna. PL.