Kun lautasantennit yleistyivät pari vuotta sitten, monet alkoivat katsoa kansainvälisiä kanavia, kertoo somalialaistaustainen nuorimies Hashim Mowlid.

Niin kävi myös hänen äidilleen, Rugiya Abdulgadirille, joka avaa televisionsa kotonaan Vantaalla. Ulkomainen kanava näyttää kuvaa levottomuuksista Palestiinassa.

”Minusta on hyvä, ettei poikani katso kansainvälisiä kanavia”, Abdulgadir sanoo poikansa tulkkauksen välityksellä.

Abdulgadir tuli yksin Suomeen vuonna 1994, nuorin poika seurasi muutaman vuoden kuluttua perässä.

Abdulgadir puhuu ja ymmärtää vain vähän suomea ja seuraa siksi lähinnä kansainvälistä televisiota: BBC:tä, Al-Jazeeraa ja Universal tv:tä, joka kertoo Somalian asioista.

Suomalaisilta kanavilta hän katsoo uutisia, osin oppiakseen kieltä.

Hashim Mowlid asuu jo omillaan ja pärjää ilmeisen hyvin uudessa kotimaassaan. Hän suorittaa siviilipalvelustaan vähemmistövaltuutetun toimistossa, puhuu hyvää suomea ja suunnittelee yliopisto-opintoja ensi syksylle.

”Äidille on tärkeää, että olen tiiviisti mukana suomalaisessa yhteiskunnassa”, hän kertoo. Äidin toiveeseen kuuluu se, että poika seuraa nimenomaan suomalaista mediaa.

Ja Mowlid seuraakin tarkkaan: hän ei omista televisiota, mutta katsoo verkosta ohjelmia jopa kolme tuntia päivässä.

”Pääasiassa Ylen ajankohtais- ja asiaohjelmia Yle Areenasta, sekä ulkomaisia sarjoja, kuten True Bloodia. Ja joitain ulkomaisia ohjelmia muilta kanavilta.”

Mowlid pitää suomalaisten ohjelmien tasoa hyvänä.

Abdulgadir ja Mowlid toivovat, että maahanmuuttajille tehtäisiin omia ohjelmia, jotka opettaisivat kieltä ja kertoisivat Suomesta.

Maahanmuuttajien elämää pitäisi myös näyttää suomalaisille. Mowlidin­ mukaan maahanmuuttajien käsittely mediassa on nykyisin yksipuolista ja yleistävää.

Liikaa väkivaltaa ja siveettömyyttä

Myös espoolaisessa Sarin perheessä toivotaan, että maahanmuuttajat otettaisiin paremmin huomioon televisiotarjonnassa. He ovat etniseltä taustaltaan Turkin kurdeja.

Perheen teini-ikäisen tytön Cansu Sarin mielestä suuri ongelma suomalaisessa televisiossa ovat epäsopivat ohjelmat.

”Varsinkin iltaisin tulee paljon väkivaltaisia ja sukupuoliasioita käsitteleviä ohjelmia”, hän sanoo. ”Vain harvoja ohjelmia voi katsoa koko perheen kesken.”

Perheessä etenkin vanhemmat katsovat satelliitin välityksellä turkkilaisia ja kansainvälisiä kanavia. Niissä näytetään Cansun mukaan siveellisempiä ohjelmia.

Cansun toiveissa olisi erityisesti viihdeohjelmia, joita koko perhe voisi katsoa. Hän toivoisi sellaisiksi vaikkapa tietovisoja. Suomalaiset koko perheen ohjelmat on tarkoitettu usein lapsille, hän sanoo.

Cansua ja hänen äitiään Mensure Aila Saria harmittavat myös ohjelmien aikataulut. Perheessä valvotaan usein myöhään, yhteen tai kahteen, joten ohjelmia toivottaisiin myös yöaikaan.

”Kahdentoista jälkeen näytetään vain tekstiä tai chat-ohjelmia”, Cansu valittelee.

Mensure Aila Sarin mielestä television pitäisi välittää parempia arvoja. ”Suomessa perheet eivät pidä vanhuksistaan huolta. Pitäisi näyttää nuorille hyvää esimerkkiä.”

”Joskus tulee vanhoja suomalaisia elokuvia, jotka ovat tosi hyviä.”

Mensure Aila kertoo katsovansa päivittäin uutiset suomalaiselta kanavalta. Niiden lisäksi hän seuraa amerikkalaista Dr. Phil -sarjaa.

Suomea hän oppii myös turkkilaiselta kanavalta, johon saa suomenkieliset tekstitykset.

Vaikkei perheessä paljoa Big Brotherin kaltaisia ohjelmia katsotakaan, viimesyksyinen kurditaustaisen Aso Alanson voitto ohjelmassa pantiin merkille.

”Se oli kiinnostavaa. Aso on meidän tuttujen tuttu”, Cansu hymyilee.