Nigerian Gas Companyn kaasun loimotusliekki kumisee muutaman sadan metrin päässä Ubejin kylän keskustasta. Savusumu estää näkemästä kauas. Ilma haisee aromaattiselta hiilivedyltä.
Niger-joen suistossa Delta Staten osavaltiossa sijaitseva kylä kituuttaa valtion omistaman öljynjalostamon naapurissa, Warrin miljoonakaupungin kupeessa. Joen varrella sijaitseva Warri on tärkeä satamakaupunki ja Port Harcourtin jälkeen Nigerian toiseksi tärkein öljykaupunki.
Vastaan tulee nuoria miehiä, joilla ei ole mitään tekemistä keskellä päivää. Miesten kasvot ovat kiukkuun kivettyneet. Vähänkin vanhempien silmät ovat verenpunaiset. Keskimääräinen eliniänodote deltalla on 41 vuotta.
Ollaan alueella, jonka turhautuneesta nuorisosta suiston kapinallisjoukkojen on helppo rekrytoida taistelijoita.
Siellä täällä elinkaarensa päähän tullut auto on jäänyt tilataideteokseksi keskelle pääkatua. Öljyn pilaama jokiranta on umpeen rehevöitynyt ja vesi mustanpuhuvaa. Tummanvihreän kasvillisuuden seassa kelluu kanootteja vettä puolillaan.
Elämä tuntuu silti soljuvan, vaikka käytännössä kaikki 20 000 asukkaan ”kylän” perinteiset elinkeinot on tuhottu. Kaasunpoltto on pilannut hengitysilman, öljyvuodot ovat tuhonneet joen ja maaperään karannut kondensaatti on myrkyttänyt kylän pohjavedet.
Laboratorioanalyysi ja pohjavesien tilasta tehty puolueeton asiantuntijaraportti eivät jätä selittelyille tilaa: viranomaisten määrittelemät raja-arvot ylittyvät moninkertaisesti.
Tutkimuksia varten tehdyistä kolmen metrin syvyisistä kaivoista nousee pistävä löyhkä. Koko asetelma vaikuttaa absurdilta.
Öljystä enemmän haittaa kuin hyötyä
Luonnonvedellä ei voi Ubijessa enää pestä pyykkiä eikä peseytyä. Juomavesi ja muu käyttövesi tuodaan kylään tankkiautoilla.
”Asiat ovat täällä huonosti, mutta paljon pahempiakin paikkoja deltalta löytyy”, kertoo nigerialaista Environmental Rights Action -kansalaisjärjestöä (ERA) johtava Nnimmo Bassey.
Öljyntuotannon ympäristöhaitat ovat Nigeriassa järkälemäisiä. Nigerian hallituksen mukaan vuosina 1970–2000 tapahtui 7 000 öljyvuotoa.
Maan ystävien tuoreen raportin mukaan Niger-joen suistoon on 50 öljyntuotantovuoden aikana valunut 9–11 miljoonaa tynnyriä öljyä. Toinen raportti, jonka tekijöihin kuuluvat muun maussa WWF ja Nigerian liittovaltion edustajat, päätyy noin 10 miljoonaan tynnyriin.
Vertailun vuoksi: Meksikonlahden öljytuhossa mereen pääsi 4,1 miljoonaa tynnyriä öljyä.
Muu maailma on vasta nyt heräämässä Nigerin suiston surkeaan jamaan. Esimerkiksi BBC ja The Observer ovat viime aikoina kuvailleet Nigerian suistoa maailman öljysaastepääkaupungiksi.
Öljyä Nigeriasta poraava Shell on puolustautunut väittämällä, että 98 prosenttia päästöistä johtuu puolisotilaallisten ryhmien varkauksista ja sabotaasista. Yhtiö näkisi mielellään Nigerian hallituksen kanavoivan öljytuloja nykyistä enemmän öljyalueen turhautuneiden ihmisten hyväksi, jotta levottomuuksia voitaisiin hillitä.
”Öljyntuotanto Nigerin suistossa ja sen edustan merialueella on aiheuttanut Nigerialle paljon enemmän haittaa kuin hyötyä”, toteaa Bassey, joka on myös Maan Ystävien kansainvälisen kattojärjestön puheenjohtaja.
Öljybisnekseen keskittyminen siihen liittyvine korruptio- ja salakauppakierteineen on romuttanut Nigerian maatalousvaltaisen tuotantorakenteen. Infrastruktuuri on rapautunut eikä mikään muu tuotannonala kehity.
Silti öljy elättää vain murto-osan maan arviolta 150-miljoonaisesta väestöstä, koska varsinainen jalostus ja sen mukana investoinnit ovat jossain aivan muualla. Öljystä hyötyy Nigeriassa vain kapea eliitti.
”Öljy-yhtiöillä on enemmän valtaa kuin valtiolla. Ne voivat käytännössä tehdä mitä vain, eikä kukaan kyseenalaista sitä. Yli 90 prosenttia vientituloista tulee öljystä, koska kaikki muu tuotanto on romahtanut”, suree Bassey.
Harmaa talous rehottaa
ERA-järjestö on ehdottanut, että uusien öljylähteiden etsimisestä pitäisi luopua. Sen sijaan pitäisi keskittyä saattamaan nykyinen öljybisnes lailliselle pohjalle.
”Virallinen tuotanto on kaksi miljoonaa tynnyriä päivässä, mutta todellisuudessa maasta nostetaan neljä miljoonaa tynnyriä joka päivä”, toteaa Bassey.
Hämäräbisneksessä on useiden eri lähteiden mukaan mukana öljy-yhtiöiden väkeä, poliitikkoja, virka- ja liikemiehiä, entisiä ja nykyisiä sotilasjohtajia sekä öljyalueella toimivia raskaasti aseistautuneita joukkoja. Myös kansainväliset markkinat hyväksyvät laittoman öljyn.
Jos laiton tuotanto saataisiin viralliseksi, maan öljytulot kaksinkertaistuisivat. Olisi mahdollista investoida puhdistusteknologiaan ja lopettaa ympäristön pilaaminen.
Nigerian oikeusistuimien määräämät sakot eivät öljy-yhtiöitä hetkauta, koska summat ovat niiden kannalta naurettavan pieniä.
Maan ystävät on auttanut öljyntuotannosta kärsiviä nostamaan oikeusprosesseja esimerkiksi Chevronia vastaan Yhdysvalloissa ja Shelliä vastaan Hollannissa. Shell International yritti estää oikeudenkäynnin väittämällä, että sillä ei ole mitään tekemistä Shellin Nigerian tuotannon kanssa. Hollantilainen oikeusistuin oli eri mieltä.
Nigerian ympäristöliikkeen kirkkain ikoni Bassey sai vuoden 2010 kansainvälisen Right Livelyhood -palkinnon. Ruotsissa vuosittain myönnettävää palkintoa kutsutaan myös vaihtoehto-Nobeliksi. Se on tunnustus hyvää elämää kehittävästä työstä.
Nigerialainen toimittaja, CNN:lläkin työskennellyt Ibiba Don Pedro on julkaissut kaksi kirjaa, jotka käsittelevät öljytuotannon aiheuttamia ympäristöongelmia ja levottomuuksia Nigerin suistossa.
Nyt Don Pedro asuu jälleen Port Harcouritissa ja työskentelee päätoimittajana ympäristö-, demokratia-, kansalaisoikeus- ja kehityskysymyksiin paneutuvassa National Point -lehdessä. Lehti on paljastanut esimerkiksi poliitikkojen ja rikollisjoukkioiden yhteyksiä.
”Poliitikot käyttävät jengejä muun muassa ihmisten pelotteluun.”
Ihmishenki ei ole Nigeriassa kallis. Asemiehet ovat hyökänneet National Pointin toimitukseenkin. Silti Don Pedro kokee olevansa unelmatyössään.
”Jollen pitäisi työstäni, työskentelisin varmaan isoille öljy-yhtiöille. Sellaistakin on tarjottu”, naurahtaa Don Pedro.
Vaalit lykkääntyvät
Nigerialaisten oli määrä päästä vaaliuurnille tammikuussa, mutta vaalit siirrettiin viime tingassa huhtikuulle. Silloin valitaan presidentti, parlamentti, kuvernöörit ja osavaltioiden parlamentit.
Vaalien lykkäämistä huhtikuulle on pidetty demokratian kannalta hyvänä ratkaisuna. Maassa on noin 70 miljoonaa äänestäjää. Pelkästään vaalivirkailijoita tarvitaan 360 000. Heidän kouluttamiseensa on varattava aikaa. Vaikka tulevat vaalit ovat jo neljännet sotilashallinnon jälkeen järjestettävät vaalit, vaaliorganisaatio on ruosteessa.
Nigerian liittovaltion suurin puolue on People’s Democratic Party (PDP), joka sai vuoden 2007 presidentinvaalissa kaksi kolmannesta äänistä. Sillä on myös edustajainhuoneen ja senaatin paikoista yli 70 prosenttia. Muita puolueita on yli 60.
Etnisten, uskonnollisten ja sosiaalisten erojen hillitsemiseksi tehdyn kirjoittamattoman sopimuksen mukaan etelän kristityt ja pohjoisen muslimit vuorottelevat presidentin virassa. Presidentin valtakausi ei voi olla pidempi kuin kaksi kautta. Rotaation vastustajat pitävät vuorojärjestelyä oireena Nigerian poliittisen järjestelmän epäterveestä tilasta.
Nigeriassa muslimeja ja kristittyjä on jotakuinkin yhtä paljon. Suurimmat heimot ovat hausat, jorubat ja igbot. Pienempiä heimoja on lähes 400.
Aikaisemmat vaalikampanjat 1999, 2003 ja 2007 ovat olleet väkivaltaisia ja niissä on todettu paljon erilaisia väärinkäytöksiä. TS.
Wikileaks: Shell mukana Nigerian hallinnossa
Öljy-yhtiö Shell pyrki järjestelmällisesti saamaan omia edustajiaan Nigerian hallintoon. Muun muassa tämä selvisi, kun paljastussivusto Wikileaks julkaisi Nigeriassa toimineiden yhdysvaltalaisdiplomaattien muistioita.
Yksi vuodetuista muistioista kuvaili diplomaattien tapaamista Shellin Saharan etelänpuoleisen alueen johtajan Ann Pickardin kanssa. Pickard kehuskeli yhtiön olevan perillä Nigerian tapahtumista siksi, että yhtiöllä on omaa väkeä kaikissa maan merkittävissä ministeriöissä.
Pickard muun muassa välitti yhdysvaltalaisviranomaisille tiedon Nigerian hallinnon salassa pidetyistä suunnitelmista tehdä öljyalan yhteistyötä niin Kiinan kuin Venäjänkin kanssa, kertoo muistioita tutkinut The Guardian -lehti. Yhdysvaltain käyttämästä öljystä kahdeksan prosenttia on peräisin Nigeriasta.
Sekä Shellin että Nigerian edustajat ovat ilmoittaneet, etteivät Wikileaksin vuotamien muistioiden väitteet pidä paikkaansa. PL.