Artikkelikuva
Bombino: Agadez

Bombino: Agadez

Bombinon uusi levy yhdistelee eri vaikutteita rockista hiekkaerämaabluesiin.

Tinariwenin kaltaiset hiekkaerämaabluesia soittavat saharalaisbändit ovat tehneet tuaregiperinteeseen pohjautuvasta musiikista tutunoloista meillekin, joten nigerilaissyntyinen tuaregikitaristi-laulaja Omara ”Bombino” Moctar ei lauluineen saavu aivan oudosta maailmasta. Kolmikymppisen Bombinon – soittokaverit kutsuivat teininä yhtyeen nuorinta jäsentä väännöksellä italian bambinosta – vaikutteet ovat tulleet oman tradition lisäksi lähialueilta, kuten malilaiselta Ali Farka Tourélta, mutta myös läntisen rockin ja bluesin suurmiehiltä, kuten John Lee Hookerilta ja Jimi Hendrixiltä. Länsivaikutteet kuuluvat siinä, että laulut ja soitto ovat esimerkiksi Tinariweniä rockaavampia, mikä tarkoittaa muun muassa vähemmän esilaulajan ja kuoron vuorottelua, vaihtelevampia biisirakenteita ja paljon enemmän kitarasooloja. Vaikka sähkökitarat soivat komeasti, sanan tiukimmassa mielessä ei kuitenkaan ole kyse rockista. Bombino pysyy uskollisena Saharalle ja kapinointiin taipuvaiselle, monen valtion alueella asuvalle kansalleen.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!

Olet nyt varjossa ""staging"". Poistu