Kiovalaisessa kadunkulmassa seisova vanhus on asetellut viereensä viltin, jonka päällä nukkuu kymmenen kulkukoiraa. Öisin viltillä nukkuu myös Olga. Hän on kahdeksankymppinen babuåka, isoäiti. Ukrainassa sanalla viitataan myös kokonaiseen ihmisryhmään – kadulla eläviin vanhuksiin.
Maan takkuileva vanhustenhuolto on ajanut monet eläkeläiset kadulle kerjäämään. Keskimääräinen eläke on noin 95 euroa, mutta enemmistö vanhuksista elää 70 euron kuukausieläkkeellä. Se ei riitä ruokaan ja asumiseen.
Vaikka kansaneläke on pieni, se on jo venyttänyt Ukrainan talouden kestävyyden äärimmilleen. Eläkekuluihin kuluu viidesosa maan bruttokansantuotteesta. Maastamuuton ja vähäisen syntyvyyden vuoksi yhä suurempi osuus väestöstä on eläkeikäistä. Maailmanpankin raportti ennustaa Ukrainan luisuvan muiden Itä-Euroopan maiden tapaan länsimaitakin pahempiin elatussuhdeongelmiin.
Maa yrittää nyt pelastaa eläkejärjestelmänsä nostamalla laajasta vastustuksesta huolimatta myös naisten eläkeiän 60 vuoteen. Tähän asti naisten eläkeikä on ollut 55 vuotta.
Ukrainan hallitus on jo valmiiksi epäsuosittu. Ohikulkeva mies pudottaa rahaa Olgan kuppiin ja kertoo pitävänsä valtiota syyllisenä vanhusten kurjaan tilanteeseen. ”Babuåkat ovat työskennelleet ja taistelleet koko elämänsä, eivät he ole ansainneet tällaista. Kerjäämistä ei voida täällä koskaan kieltää lailla, sillä silloin mummot yksinkertaisesti kuolisivat.”
Kadulla kerjäävät vanhukset ovat pääosin naisia, jotka saavat tukea ja turvaa pienistä yhteisöistään. Ansaitut rahat ja suojaisat yöpymispaikat jaetaan tasaisesti.
Kuten monet muutkin ukrainalaisvanhukset, Olga tuntuu muistelevan Neuvostoliittoa lämmöllä.
Kiovan yliopistossa sosiologian laitoksella työskentelevän tutkijan Natalia Kharchenkon mukaan Neuvostoliiton sosiaalinen järjestelmä takasi eläkeläisille vakaan talouden. Inflaatio oli alhainen, jolloin eläkeläiset pystyivät suunnittelemaan rahankäyttönsä vuosia eteenpäin. Neuvostoliiton kaaduttua tuo vakaus on hävinnyt.
Ukrainan kansantulo laski 90-luvulla yhtäjaksoisesti kymmenen vuotta, ja inflaatio söi vanhusten säästöt. Talouden heittelyt määräävät nyt Olgan kaltaisten babuåkojen elämää.
Kaikilla ei kuitenkaan näytä menevän huonosti. Vastaan kävelee kaksi huoliteltua, iäkästä naista: Tamara Eduardovna ja Velina Pavlovna ovat lähes Olgan ikätovereita. ”Eläke on hyvin pieni ja asuminen kallista. Onneksi minulla on tytär, joka auttaa”, Pavlovna kertoo.
”Jotkut lapset sanovat vanhemmilleen, että jos eläke ei heidän mielestään riitä, kerjätköön kadulla.”
Kharchenko vahvistaa vanhusten taloudellisen hyväksikäytön olevan Ukrainassa tiedostettu ongelma, mutta perheiden sisällä tapahtuvia väärinkäytöksiä on vaikea valvoa.
Ikäihmisten asiat ovat vasta nousemassa asialistalle. Kuten monissa Euroopan maissa, eläkeläiset muodostavat Ukrainassa pian suurimman yksittäisen äänestäjäryhmän.