Jos haluaa juoda alkoholia mahdollisimman vähin ympäristövaikutuksin, voi pää tulla kipeäksi. Eri alkoholilaatujen ympäristökuorman selvittäminen on nimittäin vaikeaa. Mukaan kun pitää laskea niin raaka-aineista, valmistuksesta, säilytyksestä kuin kuljetuksestakin aiheutuvat päästöt.
Suuret panimot eivät hevin kerro omien tuotteidensa hiilijalanjälkeä, mutta osa pienistä kertoo. Niiden tietojen pohjalta voi arvailla, miten suurten tuottajien kuorma koostuu.
Esimerkiksi kalifornialainen luomuviinaa valmistava Tru Spirits -yritys on teettänyt ulkopuolisella tutkijalla arvion oman tuotantonsa hiilidioksidipäästöistä. Kolmen vartin viinapullon hiilidioksidikuorma on himpun yli yhden kilon.
Saman verran on vajaan kuuden kilometrin autoilun hiilijalanjälki.
Vain kymmenesosa luomuviinan hiilidioksidipäästöistä on peräisin itse juomaan käytetyistä raaka-aineista. Isoimmat päästelijät ovat pakkausmateriaalit ja kuljetus. Ne yhdessä tuottivat tasan 70 prosenttia päästöistä.
Osa alkoholintuottajista on alkanut käyttää vähäpäästöisyyttä myyntivalttina. Viime vuoden lopulla uusiseelantilainen viiniyritys alkoi ensimmäisenä maailmassa kertoa pullonsa etiketissä, paljonko lasillisen valmistamisesta on syntynyt hiilidioksidipäästöjä.
Jos Mobius Marlborough -valkoviiniä kulauttaa lasillisen Uudessa-Seelannissa, tulee samalla hulauttaneeksi ilmakehään 140 gramman edestä hiilidioksidia.
Naapurimaahan Australiaan rahdattuna sama lasillinen tietää jo 190 grammaa hiilidioksidia.
Saman verran päästöjä tulee reilun kilometrin autoilusta keskivertoautolla. Matkaa Uudesta Seelannista Australian itärannikolle on pari tuhatta kilometriä.
Päästötöntä viinaa Pohjanmaalta
Vähäpäästöisen humalan asialla ollaan myös Pohjanmaalla. Siellä toimiva viinatehdas Pramia ei tislaa alkoholia itse, mutta pakkaa ja maustaa sitä mahdollisimman niukoilla päästöillä. Tehdas saa virtansa omasta tuulivoimalasta, joka tuottaa energiaa enemmän kuin yritys itse käyttää.
”Taidamme olla alkoholipuolella maailman ensimmäinen yritys, joka on täysin hiilipäästötön”, yrittäjä Marko Mäkinen kertoo.
Arvio Pramian omasta tuotannosta koituvista päästöistä on teetetty ulkopuolisella konsultilla. Sen mukaan tehtaan hiilijalanjälki on 548 tonnia vuodessa. Siihen on laskettu mukaan kaikki toiminnasta aiheutuvat päästöt, juomien raaka-aineista aina työntekijöiden päivittäisiä matkoja myöden.
Pakkaamansa alkoholin aiempien tuotantovaiheiden hiilidioksidikuormaa Pramialla ei ole oikeutta kertoa. Siksi se ei voi ilmoittaa yksittäisten pullojen hiilijalanjälkeä nesteen osalta.
Saksasta käytettynä ostettu tuulivoimala tuottaa energiaa niin paljon, että se vähentää yrityksen laskennallisia hiilidioksidipäästöjä 840 tonnia. Siis koko tehtaan hiilikuorman verran, ja vielä vähän päälle.
Pulloralli kiertää maailmaa
Alkoholin hiilijalanjäljestä iso osa syntyy maailman merillä ja valtateillä, kun pullot ja tölkit matkaavat tuotantolaitoksista kuluttajille.
Alkoholin ympäristökuormaan vaikuttaa valtavasti se, millä välineellä juoma matkustaa. Esimerkiksi Amerikan viiniekonomistien yhdistys on laskenut, että Yhdysvaltain itärannikolla on ekologisempaa juoda Ranskasta seilannutta kuin Kaliforniasta autoillutta viiniä.
Myös asuvalinta vaikuttaa. Mitä painavamman pakkauksen juoma saa ylleen, sen raskaampaa sitä on rahdata.
Läheskään kaikki päästöt eivät synny silloin, kun pulloissa on jo juoma sisällä. Myös tyhjien pullojen ja tölkkien rahtaus kuormittaa niin teitä kuin ympäristöäkin.
”Suomessa ei ole enää yhtään lasipullo- eikä tölkkitehdasta, vaan pullot ja tölkit tuodaan ulkomailta”, Mäkinen kertoo.
Siksi osa Suomen maanteillä kulkevasta rekkarallista kantaa hyvin kevyttä kuormaa: tyhjiä pulloja ja purkkeja tehtaille täytettäväksi. Ja pian vähän raskaampana kuormana kauppaan kuluttajalle myytäväksi.
Suomessa kierrätykseen palautettu alumiinitölkki se vasta maailmaa kiertääkin. Palautusautomaatin jälkeen tölkki voi hyvinkin matkata osana tölkkipaalia sulatettavaksi Britanniaan, ja sieltä osana 12-metristä alumiinipalkkia ruotsalaistehtaalle, jossa alumiinista tehdään taas tölkin aihio, joka puolestaan matkustaa suomalaispanimoon täytettäväksi.
Pramia pakkaa omat juomansa muovipulloihin. Ne tulevat tehtaalle pieninä putkiloina, jotka puhalletaan tehtaalla auki.
”Pullonaihioita tulee meille yhdessä rekkakuormassa 600 000. Lasipulloja mahtuisi samaan rekkaan vain kymmenesosa”, Mäkinen kertoo.
Täysinäisinäkin muovipullot painavat paljon lasisia vähemmän ja mahtuvat pienempään tilaan. Se tarkoittaa säästöjä ja pienempää hiilijalanjälkeä niin kuljetuksissa kuin varastoinnissakin.