Maailman palat

Mekong-joki sai hengähdystauon, mieli järkkyy Libyan sodissa, siirtolaisten asema vahvistuu Meksikossa, homofobinen väkivalta riivaa Etelä-Afrikkaa yms.

Mekong-joki sai hengähdystauon

Laos. Xayaburin padon rakentaminen Laosis­sa viivästyy, sillä Mekongin jokikomission kokouksessa huhtikuussa neljän maan edustajat eivät päässeet siitä yhteisymmärrykseen.

Laos on ajanut patohanketta määrätietoisesti eteenpäin, mutta Vietnam haluaa 10 vuoden lykkäyksen kaikille Mekongin pääuoman padoille. Thaimaa ja Kambodñha puolestaan halusivat lisäselvityksiä Xayaburin padon vaikutuksista joen alajuoksulla.

Ennen kokousta jokikomissio MRC järjesti puoli vuotta kestäneen konsultaatioprosessin, johon liittyi kansalaiskuulemisia ja ulkopuolinen arviointi. Laosin ulkopuolella järjestetyissä kuulemisissa patoa vastustettiin lähes yksimielisesti. Kansainväliset ekspertit puolestaan pitivät thaimaalaisen rakennusyhtiö Ch Karnchangin teettämää ympäristön muutosten arviota ala-arvoisena.

MRC:n ministeritason kokous ruotii hanketta uudelleen loppuvuodesta. Siihen asti Mekongin kalat voivat kutumatkoillaan uida joessa vapaasti. Xayaburin pato voisi pyyhkiä joesta lopullisesti 23-100 kalalajia, niiden mukana erittäin harvinaisen, jopa 300 kilon painoiseksi kasvavan jättiläiskissakalan. Timo Kuronen.

Naisjuristeille lisää töitä Saudi-Arabiassa

Saudi-arabia. Varovaiset uudistukset Saudi-Arabiassa tuovat lisää työmahdollisuuksia naisjuristeille. Maan hallitus kehittää perhetuomioistuinten verkostoa. Naiset saisivat toimia juristeina näissä erikoistuomioistuimissa.

Oikeudellisen konsultin Al-Sheikh Shalih al-Lihaidan mukaan uudistus on välttämätöntä. Hänen mukaansa naisjuristit ymmärtävät naisten ongelmia, ja naisten on helpompi puhua naispuolisille asianajajille kuin miehille.

Pelkästään naisten kanssa­ työskentelevän juristi Wala Mukhtarin mielestä työ naisten ja miesten parissa ei eroa toisistaan. ”Naisjuristit ovat erittäin tärkeitä, koska naisten yhteiskunnallinen rooli on vahvistumassa”, Mukhtar kuitenkin totesi. ”Naislääkärit joutuivat kohtaamaan saman tilanteen, mutta yhteiskunnan käsitys heistä on muuttunut – ja jotkut naislääkärit suoriutuvat nykyään paremmin kuin miehet.”

Khaleej Times -lehdessä toimittaja Maha Akeel puolestaan huomautti, että avoimuuden ja julkisen keskustelun puutteen vuoksi uudistusten etenemisestä on vaikea saada tietoa. JR.

Homofobinen väkivalta riivaa Etelä-Afrikkaa

Etelä-afrikka. Seksuaali­vähemmistöjen oikeuksia puolustavassa järjestössä aktiivisesti toiminut 24-vuotias Noxolo Nogwazan löydettiin murhattuna huhtikuun lopussa. Murha on ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin mukaan tuorein esimerkki seksuaalivähemmistöihin kohdistuvasta väkivaltaepidemiasta Etelä-Afrikassa.

Poliisi tutkii rikosta raiskauksena ja murhana, mutta viranomaisten mielestä ei ole todisteita siitä, että rikoksen motiivi olisi ollut uhrin seksuaalinen suuntautuminen. Human Rights Watchista todetaan, että Nogwazan kohtalo muistuttaa ”pelottavasti” 29-vuotiaan Eudy Simelanen murhaa ja raiskausta. Avoimesti lesbo Simelane tapettiin vuonna 2008.

Seksuaalinen väkivalta lesboja kohtaan on Human Rights Watchin tutkijan Dipika Nathin mukaan saavuttanut mittasuhteet, joissa voidaan puhua epidemiasta.
Sama koskee naisiin kohdistuvaa seksuaalista väkivaltaa ylipäätään. Maan hallituksen vuosina 2009–2010 rahoittamassa tutkimuksessa joka neljäs eteläafrikkalaismies tunnusti syyllistyneensä raiskaukseen. JR.

Bisnes kärsii malariasta Afrikassa

Afrikka. Afrikkalaisyritykset menettävät 12 miljardia dollaria vuodessa malarian vuoksi, selviää Roll Back Malaria -kampanjan tuoreesta tutkimuksesta. Malaria heikentää tuottavuutta, koska työntekijät ovat taudin vuoksi pois työstä ja yhtiöiden terveydenhoitokulut kasvavat.

Tutkimus osoitti, että malarian ehkäisy on erittäin kustannustehokasta. Tutkimuksessa analysoitiin kolmen eri firman malariaehkäisyohjelmaa. Kukin yhtiöistä oli onnistunut vähentämään terveydenhuollon kokonaiskustannuksia, ja jokaisen tulos oli parantunut. Keskimäärin malarian ehkäisyyn sijoitetut varat tuottivat lähes 30 prosenttia.

Aiemman, vuonna 2006 julkaistun tutkimuksen mukaan lähes kolme neljästä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa toimivasta yrityksestä kärsii malarian vaikutuksista. Roll Back Malaria -kampanjan tietojen mukaan malariaa sairastava työntekijä on yleensä pois töistä yhdestä kymmeneen päivää kerrallaan ja palatessaan työhön hän on uupunut ja vähemmän tuottava.

Tutkimuksessa korostetaan, että myös yksityissektorilla on tärkeä rooli taistelussa malariaa vastaan. JR.

Mieli järkkyy Libyan sodassa

Libya. Sodan pitkittyminen Libyassa lisää ihmisten mielenterveysongelmia, mutta avun saaminen niihin on vaikeutunut.

Kapinallisten hallitseman Benghazin kaupungin psykiatrisessa sairaalassa ei ole riittävästi lääkäreitä, ja lääkevarastot ehtyvät. Ulkomaalaiset työntekijät ovat paenneet sairaalasta.

”Meillä ei ole kokemusta tilanteesta, jossa on sotaa ja aseita joka puolella”, sairaalassa työskentelevä psykiatri Abdel Aziz el-Neihuom sanoi Washington Post -lehdelle.

Sairaalan johtajan Ali el-Roeyn mukaan sairaalalla on vaikeuksia huolehtia kaupungin omienkin asukkaiden ongelmista, mutta heidän lisäkseen sairaalan työntekijät joutuvat hoitamaan potilaita eri puolilta Itä-Libyaa. ”Lapset kärsivät painajaisista ja yökastelusta, ja aikuisilla on muita vakavia stressireaktioita.”

Muammar Gaddafin hallitus on käyttänyt valtiollista televisiota psykologisena aseena. ”Televisiossa toistetaan koko ajan, että he ovat tulossa tappamaan meidät”, Roey totesi viitaten Gaddafin joukkoihin. JR.

Siirtolaisten asema vahvistuu Meksikossa

Meksiko. Meksikon parlamentti on hyväksynyt lain, joka turvaa paperittomien siirtolaisten oikeuksia. Laki suojelee kymmeniätuhansia ihmisiä, jotka pyrkivät Väli-Amerikasta Meksikon kautta Yhdysvaltoihin.

Lain mukaan siirtolaisilla on oikeus terveydenhuoltoon ja koulutukseen. Se takaa heille myös oikeudellisen aseman. Jatkossa paperitonta siirtolaista voi pitää vangittuna vain 36 tuntia.

Ihmisoikeusjärjestöt ovat arvostelleet Meksikoa haluttomuudesta suojella maan läpi kulkevia siirtolaisia. Amnesty Internationalin mukaan he ovat vaarassa joutua kidnapatuksi, raiskatuksi tai tapetuksi Meksikossa.

Viime vuoden elokuussa 72 siirtolaista eri puolilta Latinalaista Amerikkaa löydettiin murhattuina Tamaulipasin osavaltiosta. Huhtikuun lopussa Meksikon poliisi vapautti yli 50 siirtolaista, jotka oli kidnapattu samassa osavaltiossa.

Laki vaatii vielä Meksikon presidentin Felipe Calderónin vahvistuksen. JR.

Egyptin työläisille järjestäytymisoikeus

Egypti. Egyptin työvoima- ja maahanmuuttoministeri Ahmed El-Borai ilmoitti maaliskuussa, että maan työläisillä on oikeus perustaa vapaita ammattiliittoja ja -yhdistyksiä.

Egyptiläiset työläiset alkoivat järjestäytyä välittömästi 25. tammikuuta käynnistyneen vallankumouksen jälkeen. Maaliskuussa perustettu Egyptin riippumattomien ammattiliittojen keskusjärjestö on ensimmäinen lajiaan sitten vuoden 1957. Yhteensä vallankumouksen jälkeen on perustettu jo parikymmentä ammattiliittoa.

Viisikymmentä vuotta maan ainoa laillinen ay-liike on ollut Egyptin ammattiliittojen keskusjärjestö ETUF, jota hallitus on pitänyt kontrollissaan. El Borain ilmoituksen mukaan työvoima- ja maahanmuuttoministeriöllä ei enää ole valtaa hyväksyä tai hylätä uusia ammattijärjestöjä, vaan järjestön perustamiseen riittää tiedonanto ministeriölle.

Ammattiliittoja ja työläisiä edustavan CTUWS:n pääsihteeri Kamal Abbas kiittää uudistuksia, joiden hän uskoo johtavan siihen, ettei Egyptin hallitus enää pääse ohjailemaan maan ay-liikettä.

Kun ministerin ilmoitus siirretään lainsäädäntöön, Egypti päässee pois kansainvälisen työjärjestö ILO:n pitämältä, maailman huonoimmin työtekijöiden oikeuksista huolehtivien valtioiden listalta. Asiasta raportoi sanomalehti Al-Ahram. MT.

Intian poliisi pidätti ydinvoimalan vastustajia

Intia. Poliisi on pidättänyt Jaitapuriin rakennettavaa ydinvoimalaa vastustaneita mielenosoittajia, kertoo pidätettyjen joukossa ollut amiraali L. Ramdas. Pidätetyt osallistuivat yatralle eli mielenosoitusmarssille Tarapurista Jaitapuriin. Marssi sujui rauhallisesti, kunnes poliisi puuttui tapahtumaan ja pidätti useita osanottajia.

The Indian Timesin mukaan aiemmin keväällä poliisi avasi tulen ydinvoimalan rakentamista vastustaneeseen ihmisjoukkoon. Tulituksessa kuoli yksi mielenosoittaja.

Ydinvoimalan tilaamisesta ranskalaiselta Arevalta päätettiin joulukuussa 2010, kun Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy vieraili Intiassa. Kuuden reaktorin ja 9 900 MW:n voimala on tarkoitus rakentaa pieneen, Jaitapurin kupeessa sijaitsevaan Madbanin kylään.

Jaitapurin ydinvoimalaa vastustavat lukuisat kansalaisjärjestöt ja ympäristöaktivistit. Alue, jonne voimalaa suunnitellaan, on seismisesti aktiivista. Edellisen 20 vuoden aikana siellä on tapahtunut 92 maanjäristystä, joista voimakkain on ollut 6,2 Richterin asteikolla.

Jaitapurin voimalan rakentamisen uudelleenarviontia on vaadittu erityisen ponnekkaasti Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen. Intian hallitus on kuitenkin kieltäytynyt keskeyttämästä projektia. MT.

Ugandalaisvuohet teillä tietymättömillä

Uganda. Ainakin 30 000 vuohta vaikuttaa kadonnen kuin tuhka tuuleen Ugandassa. Vuohien kasvatuksen piti olla osa köyhyyden poistamiseen tähtäävää projektia Sembabulen alueel­la eteläisessä Ugandassa.

Sopimuksen vuohien toimittamisesta Sembabulen maanviljelijöille solmivat Ugandan maatalousministeriö ja yksityinen Sembeguya Estates Ltd. Eläimiä piti jalostaa risteyttämällä itäafrikkalaisia mubende-vuohia muiden vuohirotujen kanssa.

Hanke sai vuosina 2004-2005 hallitukselta 333 000 dollarin rahoituksen infrastruktuurin kehittämiseen ja ensimmäisen vuohierän tuottamiseen ja toimittamiseen. Vuohia syntyi vain 3 023, mutta varojen puutteessa niitä ei toimitettu maanviljelijöille.

Viisi vuotta myöhemmin, 2009-2010, ministeriö myönsi Sembeguya Ltd:lle 378 000 dollaria. Näillä rahoilla yritys tuotti 5 040 vuohta lisää. Nyt vuohet myös toimitettiin viljelijöille.

Vuohia tiedetään puuttuvan, sillä aikuinen kuttu synnyttää kaksi kertaa vuodessa, usein kaksi kiliä kerrallaan. Niinpä yrityksen kasvatusfarmille viideksi vuodeksi jääneiden 3023 vuohen olisi pitänyt tuottaa viidessä vuodessa vähintään 30 230 kiliä, arvioi The East African -lehti. MT.

Viljelijät vaihtoivat hakkuut suojeluun Perussa

Peru. Peru menettää 150 000 hehtaaria metsää vuodessa Amazonian alueen hakkuiden vuoksi. Suojelun piirissä on 994 000 metsähehtaaria. Metsiensuojelu on ollut Perussa valtion kontolla, mutta laki vuodelta 2000 sallii myös kansalaisyhteiskunnan osallistumisen.

Pablo Escudero, 50, on vuonna 2006 perustetun Ojos de Aguan tulevaisuusmetsäyhdistyksen puheenjohtaja. Yhdistyksen jäseninä on 16 paikallista maanviljelijää.

Kyse on alueen ensimmäisestä yksityisestä aloitteesta suojella yhteisön metsää. Alussa hanke epäilytti monia, mutta nyt se saa kiitosta ympäristöjärjestöiltä.

”Kun tulimme tänne ensi kerran, kohtasimme moottorisahat ja mafian, joka teki meistä valituksen”, muistelee Escudero, joka on ollut pariin otteeseen oikeudessa metsänsuojelun vuoksi.
Suojelijat saivat apua Perun ympäristöoikeuden yhdistykseltä ja voittivat jutut. Vuosi sitten metsäyhdistys sai suojelulle toimiluvan 40 vuodeksi.

Perun 25 aluehallintokeskuksesta viidellä on oikeus myöntää metsänsuojelulupia, ja San Martín käytti sitä ensimmäisenä. IPS – Milgaros Salazar.

Madagaskarin kilpikonnat päätyvät patoihin

Madagaskar. Ympäristöjärjestöjen mukaan Madagaskarilla toimiva ”kilpikonnamafia” on ajamassa saaren kilpikonnapopulaation sukupuuttoon. Jopa satapäiset aseistetut ryhmät ovat kulkeneet pitkin maaseutua ”metsästämässä” hitaasti liikkuvia uhrejaan.

Kilpikonnien syöminen on saaren alkuperäisasukkaiden keskuudessa tabu, ja niiden lihaa on tarjottu ainoastaan erityisissä tilaisuuksissa. Nyt jotkut ovat ottaneet ne osaksi päivittäistä ruokavaliotaan.

”Suurikokoiset ja hitaat sädekilpikonnat ovat sananmukaisesti puolustuskyvyttömiä niitä jahtaavaa mafiaa vastaan, samoin kuin ovat yhteisöt, jotka kilpikonnia kunnioittavat”, biologi Ryan Walker Nautilus Ecology -järjestöstä sanoi Radio France Internationalille.

Uhanalaisten eläinten kauppaa tutkivan Traffic-järjestön­ mukaan Aasian laittomilla eläinmarkkinoilla yleisimpiä kilpi­konnia ovat kauniit sädekilpi­konnat. Salakuljettajat ovat saattaneet pakata matkalaukkuunsa jopa 400 greipinkokoista kilpikonnapienokaista. Määränpäänä on ollut Bangkok ja sen pimeät eläinmarkkinat. MT.

 

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!

Olet nyt varjossa ""staging"". Poistu