Piste järjettömälle huumesodalle

Maailma. Globaalia huumepolitiikkaa on muutettava radikaalisti, vaatii vaikutusvaltainen komissio.

Vaatimuksen takana ovat muiden muassa entinen YK:n pääsihteeri Kofi Annan, Euroopan Unionin entinen ulko- ja turvallisuuspoliittinen edustaja Javier Solana, Meksikon entinen presidentti Ernesto Zedillo, ja brittiliikemies Richard Brenson.

Komission keskeinen vaatimus on epäonnistuneeksi osoittautuneen ”huumeidenvastaisen sodan” lopettaminen. Esimerkiksi Meksikossa huumesodan uhreiksi ovat joutuneet kymmenet tuhannet sivulliset. Heidän kohtalokseen on koitunut menehtyminen joko poliisien tai huumekartellien luoteihin.

Komissio kehottaa hallituksia luopumaan huumeidenkäyttäjien rankaisemisesta, syrjinnästä ja leimaamisesta. Sen mukaan huumesodassa on vuosikymmenten mittaan pidätetty ja rangaistu kymmeniä miljoonia huumeidenkäyttäjiä, ja heidän elämänsä ja perheensä on tuhottu. Samaan aikaan huumeiden saatavuus on parantunut ja rikollisjärjestöjen toiminta kasvanut. MT.

Laillista puuta Liberiasta

Liberia. Liberia hillitsee laittomia hakkuita merkitsemällä viivakoodin jokaiseen laillisesti kaadettavaan puuhun. Vuonna 2009 käynnistynyt koodijärjestelmä auttaa valvomaan puukauppasopimusta, jonka Liberia allekirjoitti toukokuussa Euroopan Unionin kanssa. Sopimuksen tarkoitus on varmistaa, että kaikki EU:n kanssa käytävä puukauppa on laillista.

Lähes puolet Länsi-Afrikan jäljellä olevista sademetsistä sijait­see Liberiassa. Puukaupalla on synkkä historia. Sotarikoksista syytettyä entistä presidenttiä Charles Tayloria on syytetty ”konfliktipuun” myymisestä. YK asetti liberialaispuun kauppasaartoon vuonna 2003. Ennen pakotteita puunvienti oli merkittävä tulonlähde Liberialle.

Pakotteista luovuttiin vuonna 2006, mutta puukauppa on takkuillut. Liberialaisviranomaiset toivovat, että EU-sopimuksen myötä kaupankäynti lähtee uuteen nousuun.

Korruptio rehottaa Liberiassa. Metsäsektorilla maa on pyrkinyt hillitsemään sitä osallistumalla kansainväliseen EITI-aloitteeseen. Aloite velvoittaa yrityksiä julkaisemaan luonnonvaroista suorittamansa maksut ja hallituksia julkaisemaan niistä saadut tulot. JR.

Lastenhoitajat nousevat keskiluokkaan Brasiliassa

Brasilia. ”Olen aina unelmoinut talon ja auton ostamisesta”, kertoo brasilialainen Andreia Soares New York Timesille. ”Nykyään tämän unelman toteutuminen on lastenhoitajille yhä lähempänä.”

São Paulossa asuva Soares on yksi monista brasilialaisista lastenhoitajista, jotka ovat onnistuneet nousemaan keskiluokkaan – ja jotka pyytävät aikaisempaa korkeampia palkkoja varakkailta työnantajiltaan. Soares ansaitsee yli 3 000 Yhdysvaltain dollaria kuukaudessa.

Ekonomisti Marcelo Nerin mukaan vuosina 2003–2009 koti­apulaisten palkat nousivat yli kolmasosalla, ja samalla heidän viikoittainen työaikansa tippui viidellä prosentilla.
Monet lastenhoitajat kouluttautuvat, jolloin he voivat pyytää korkeampaa palkkaa. Monet ovat myös vaihtaneet alaa, jolloin alalle jääneet voivat korottaa palkkapyyntöjään, kun lastenhoitajia on vähemmän tarjolla.

Lastenhoitajien välitysfirmaa johtava Marilia Toledo sanoo, että tilanne on muuttunut São Paulossa korkeampia palkkoja vaativien lastenhoitajien ja niitä vastustavien vanhempien sodaksi. JR.

Ristiriitaista tietoa Kiinan hiv-tilanteesta

Kiina. Aids-kuolemat ovat vähentyneet huomattavasti Kiinassa. Maa aloitti ilmaisten lääkkeiden tarjoamisen hiv-potilaille vuonna 2003. Vuonna 2009 lääkitystä sai suurin osa hiv-tartunnan saaneista. Tutkimus Kiinan aids-tilanteesta julkaistiin lääketieteellisessä The Lancet Infectious Diseases -aikakauslehdessä.

Ilmaisen lääkityksen tarjoaminen aloitettiin sen jälkeen, kun 250 000 kiinalaista sai hiv-tartunnan verensiirrosta 1990-luvulla. Parhaiten hoitoa saavatkin verensiirrosta sairastuneet. Seksin tai huumeneulojen välityksellä tartunnan saaneet jäävät huomattavasti useammin vaille hoitoa.

Toisaalta kansainvälisen työjärjestön ILO:n julkaiseman tuoreen tutkimuksen mukaan monet kiinalaiset sairaalat eivät edes ota hiv-positiivisia potilaikseen. Sairaalat myös kieltäytyvät tekemästä leikkauksia hiv-positiivisille, koska pelkäävät maineensa puolesta.

Tarkkaa tietoa kokonaistilanteesta on kuitenkin vaikea saada, sillä Kiinassa arvioidaan olevan 740 000 hiv-positiivista, joista vain noin puolet on diagnosoitu. JR.

Ihmisten aiheuttamat katastrofit eivät kiinnosta

Maailma. Ihmisten käsitykset katastrofien syistä vaikuttavat heidän halukkuuteensa antaa rahaa hyväntekeväisyyteen, sanoo psykologian tutkija Hanna Zagefka lontoolaisesta Royal Holloway -yliopistosta.

Zagefkan tuoreen tutkimuksen mukaan ihmiset antavat anteliaammin rahaa nälänhädän uhrien auttamiseen, jos he uskovat hädän aiheutuvan kuivuudesta, eikä esimerkiksi viljelysmaan väärinkäytöstä tai korruptiosta.

”Ironia on siinä, että luonnonkatastrofeista toivutaan paljon nopeammin kuin ihmisten aiheut­tamista katastrofeista. Niinpä suurimmat resurssit menevät tilanteisiin, joissa niitä tarvitaan vähiten”, toteaa Oxfordin yliopiston professori Paul Collier Irin-uutistoimistolle.

”Ihmisten aiheuttamista katastrofeista kärsivät ihmiset eivät ole samoja, jotka ovat syypäitä katastrofiin”, hän muistuttaa.
Zagefka selittää ilmiötä ihmisten tarpeella uskoa kärsimyksen tarkoituksenomaisuuteen. Potentiaaliset lahjoittajat syyttävät uhreja, jos siihen on pienikään mahdollisuus, tutkimuksessa todetaan. JR.

Naiset sivussa Libyan kapinallishallituksesta

Libya. Naiset olivat avainasemassa Libyan kansannousun käynnistämisessä. Muammar Gaddafin hallintoa vastaan sotivassa kapinallishallituksessa he ovat kuitenkin päätyneet jo nyt sivurooliin.

”Vanhan hallinnon alla naisilla ei ollut sananvaltaa taloudessa tai politiikassa”, ihmisoikeusjuristi Hana el-Gallal sanoo New York Timesille. Hänen mukaansa tilanne jatkuu samanlaisena kuin se oli Gaddafin alaisuudessa.

Kapinallishallituksessa on noin 40 paikkaa, mutta vain kahta niistä hoitaa nainen. Kapinallisneuvoston johtajan Mustapha Abdul Jalilin mukaan maan konservatiivisimmissa osissa asuvat miehet eivät suostu lähettämään naisia yksin kapinallisten päätukikohtaan Benghaziin.

Kapinallishallituksen nimitysprosessit eivät ole avoimia. Gallalin mukaan naisten täytyykin itse raivata tiensä vaikutusvaltaisiin asemiin. JR.

Viljelijät taistelevat maistaan Intiassa

Intia. Intialaiset maanviljelijät ottivat toukokuussa yhteen poliisin kanssa. Delhin lähettyville kokoontuneet viljelijät osoittivat mieltään, koska he uskoivat maidensa jäävän uuden moottoritien ja teollisuusalueiden alle.

Sittemmin on selvinnyt, että alueelle suunnitellaankin asuntoja, ja maan arvo on vielä oletettuakin korkeampi. Viljelijät vaativat entistä suurempia korvauksia maansa lunastamisesta.

Mielenosoituksiin kannustavat aiemmat onnistumiset. Esimerkiksi jättiyhtiö Tatan suunnitelmat rakentaa autotehdas Länsi-Bengaliin kariutui muutama vuosi sitten maanviljelijöiden vastustukseen. Myös indonesialaisen Salim Groupin suunnitelmat kokivat saman kohtalon.

”Intiassa on käynnissä suuri teollistumisprosessi, joka jää toiseksi ainoastaan Kiinalle. Mutta täällä ne ihmiset, joilta viedään maata, sattuvat myös olemaan äänestäjiä”, historioitsija Manesh Rangarajan sanoi Washington Postille. JR.

Ihmisoikeuskomissaari syyttää Australiaa rasimista

Australia. YK:n ihmisoikeuskomissaari Navi Pillay moittii Australian pakolaispolitiikkaa ja maan alkuperäisasukkaiden kohtelua.

Pillayn mukaan yleinen ilmapiiri on Australiassa pohjavireeltään rasistista. Lisäksi hän kritisoi maan harjoittamaa pakolaispolitiikkaa mielivaltaiseksi. Rasismi synkentää maan ihmisoikeustilannetta.

”Olen kotoisin Etelä-Afrikasta ja siksi havaitsen rasistisen syrjinnän erityisen herkästi”, totesi Australiassa vieraillut Pillay Al Jazeeralle -tv-kanavalle. Pillay on entinen anti-apartheid aktivisti ja kansainvälisen rikostuomioistuimen tuomari.

Pillay sanoi panneensa merkille, että Australiassa ihmisiä syrjitään rodun, värin ja uskonnon perusteella. Hän ilmaisi huolensa myös maan pääministeri Julia Gillardille, jonka johtama vähemmistöhallitus on aikeissa lähettää satoja turvapaikanhakijoita Malesiaan odottamaan hakemusten käsittelyä.

Kuluvana vuonna Australiaan on tullut 900 ihmistä. Lähtömaana on yleensä joko Afganistan, Irak tai Sri Lanka.

Pakolaispolitiikan lisäksi Pillay kritisoi Australiassa harjoitettua “interventiopolitiikkaa”. Käytännössä interventiopolitiikalla tarkoitetaan alkuperäisasukkaiden saamien sosiaalitukien käytön kontrollointia. Kontrollia perustellaan alkoholinkäytön ja lasten seksuaalisen hyväksikäytön ehkäisemisellä. MT.

Etelä-Afrikan ay-liike vastustaa Wal-Martia

Etelä-afrikka. Yhdysvaltalainen kauppaketju Wal-Mart on saamassa jalansijaa Afrikassa, kertoo Al Jazeera -tv-kanava. Etelä-Afrikan markkinatuomioistuin on antanut vähittäiskauppajätille luvan ostaa 51 prosentin osuuden niin ikään vähittäiskauppaa harjoittavasta Massmart-yhtiöstä.

Kaupan ehtona on, ettei Wal-Mart irtisano kahteen vuoteen ainuttakaan työntekijää. Ehdon tarkoitus on tyynnytellä ammattiyhdistysliikettä.

Wal-Mart on tunnettu ay-toiminnan vastaisuudestaan. Ainoa maa, jossa yhtiö sallii työläistensä järjestäytymisen on Kiina. Siellä ammattiliitoilla ei kuitenkaan ole neuvotteluoikeutta.

Markkinatuomioistuin edellyttää, että Wal-Mart kunnioittaa työehtosopimuksia, eikä kyseenalaista maan suurimman kaupanalan ay-järjestön SACCAWU:n asemaa työläisten edustajana.

Kaupan ehdoista huolimatta eteläafrikkalaiset ammattijärjestöt vastustavat yrityskauppaa. Maan suurin ammattiliitto Cosatu uhkaa järjestää ”kaikkien boikottien äidin”, mikäli ostohanke toteutuu. SACCAWU:n puheenjohtaja Mike Abrahams puolestaan kertoo, että liitto harkitsee valittamista muutoksenhakutuomioistuimeen.

Wal-Martin on tarjonnut Massmartin enemmistöomistuksesta 2,5 miljardia dollaria. Massmartin yhdeksällä tukku- ja vähittäismyyntiketjulla on 288 myymälää 14 Afrikan maassa. MT.

Gorillakaksoset nimetään Ruandassa

Ruanda. Kaksikymmentäkaksi ruandalaista vauvagorillaa saa nimen kesäkuussa. Gorillat nimetään seremoniassa Parc des Volcans -kansallispuistossa, kertoo uutistoimisto AFP.
Erityisen juhlallisen nimeämistilaisuudesta tekee se, että vauvagorillojen joukossa on kaksoset. Kaksosgorillat ovat erittäin harvinaisia – viimeisen 40 vuoden aikana Ruandassa on syntynyt vain viidet gorillakaksoset.

Nimettävät gorillat kuuluvat erittäin harvinaisiin vuoristogorilloihin, joita elää maailmassa yhteensä alle 800. Vuonna 2010 tehdyn selvityksen mukaan gorillojen lukumäärä on seitsemässä vuodessa noussut neljänneksen. Valtaosa gorilloista asustaa Virungan vuoristoalueella Ruandassa, Ugandassa ja Kongon Demokraattisessa Tasavallassa.

Gorillat tuottavat Ruandalle myös taloudellista hyötyä – vuonna 2010 ne toivat 90 prosenttia maan turismituloista. JR.

Yhtäläiset oikeudet Brasilian homopareille

Brasilia. Siviililiitoissa elävillä homoilla tulee olla samat oikeudet kuin naimisissa olevilla heteroilla, Brasilian korkein oikeus päätti toukokuussa.

”Se tarkoittaa, että kukaan tuomari ei voi kieltää oikeuksia kuten eläke-etuja, perimistä, terveysetuuksia ja lasten adoptiota”, homojen oikeuksiin erikoistunut tuomari Maria Berenice Dias sanoi AFP-uutistoimistolle viitaten oikeusistuimen päätökseen.

Presidentti Dilma Rousseffin hallituksen oikeusministeri on tukenut homo- ja lesboparien oi­keutta solmia siviililiittoja. Brasilian kongressi ei kuitenkaan ole hyväksynyt niitä.
Brasiliassa on enemmän katolilaisia kuin missään muussa maassa, ja katolinen kirkko on vastustanut homoliittojen hyväksymistä.

”Monimuotoisuudella on rajansa”, maan piispojen konferenssia edustava juristi Hugo Jose de Oliveira sanoi.
Useat Latinalaisen Amerikan maat ovat vahvistaneet homoparien oikeuksia viime vuosina. Viime vuonna Argentiinasta tuli ensimmäinen Etelä-Amerikan maa, joka hyväksyy homoavioliitot. JR.