Syynä on koulutuspolitiikassa parikymmentä vuotta sitten tapahtunut täyskäännös. Sitä ennen intiaanikielten opettaminen oli kouluissa kiellettyä.

Alkuperäiskansojen järjestöjen mukaan 80 prosenttia maan 1,4 miljoonasta alkuperäiskansoihin kuuluvasta asukkaasta osaa puhua äidinkieltään. Kolmessakymmenessä vuodessa luku on noussut parikymmentä prosenttia.

Toisin kuin aiempina vuosikymmeninä, nykyään monet vanhemmat haluavat lastensa oppivan kansansa kielen. Kolumbian pääkaupungissa Bogotássa eri alkuperäiskieliä opetetaan lukuisissa kouluissa.

”Kyse ei ole pelkästään kielen, vaan koko kulttuurin oppimisesta”, tähdentää Al Jazeeran haastattelema opettaja Maria Nenetop.

Kielten luonnikasta käyttöä haittaa kuitenkin niitä osaavien ihmisten pieni määrä. Huituton (witoto) kieltä opettavan Arnol Kiriatete pahoittelee harjoittelumahdollisuuksien puutetta. ”Kulttuuri säilyttäminen on vaikeaa. Bogotássa kieltä osaa noin sata ihmistä.”