Kun amerikkalaiset elokuvantekijät kuvaavat Aasiassa, he suuntaavat yleensä Thaimaahan, Filippiineille tai Intiaan. Balin saarella osittain kuvatun, Julia Robertsin tähdittämän Eat Pray Loven (2010) menestys innosti indonesialaiset pyrkimään samaan joukkoon.

”Indonesia on elokuvien saralla vielä koskematon, mutta ongelmana on ollut, että kukaan ei ole halunnut olla ensimmäinen”, Bali Film Centerin pyörittäjä Deborah Gabinetti kertoo.

Bali Film Center on yksityinen keskus, joka auttaa ulkomaisia elokuvantekijöitä käytännön kuvausjärjestelyissä ja paikallisen työvoiman hankkimisessa. Toiminta on hallituksen tukemaa, joskaan ei taloudellisesti.

Erityisesti Indonesian hallitus on innostunut maan markkinoinnista Hollywood-tuotantojen kuvauspaikaksi. Tavoitteeseen pääsemisekseen se on helpottanut esimerkiksi elokuvantekijöiden viisumi- ja tullikäytäntöjä.

On kuitenkin epäilty, että hallituksen tavoitteiden taustalla on turismin lisääminen. Tämä on herättänyt vastalauseita. Esimerkiksi Balin saari alkaa revetä jo liitoksistaan jatkuvasti kasvavan turismin seurauksena.

Monet asiantuntijat ovat myös varoitelleet Balia uhkaavasta vesikriisistä muutaman vuoden sisällä. Vesi ei riitä enää sekä huippuhotelleille ja -kylpylöille että paikallisille riisinviljelijöille.

Jättituotannot työllistävät paikallisia

Ahkeran kampanjoinnin tuloksena lokakuussa Balilla ryhdyttiin kuvaamaan toista suurta Hollywood-elokuvaa. Kyseessä on Rob Cohenin ohjaama trilleri I, Alex Cross, jonka pääosissa nähdään Tyler Perry ja Jean Reno.

Eat Pray Love työllisti 300 balilaista ja toi saareen talouteen rahaa yli 12 miljoonaa dollaria. I, Alex Crossin kuvausryhmässä paikallisia on vain muutama kymmenen.

Eat Pray Loven kuvausryhmä hoiti työnsä lopulta siististi, mutta jättimäisten Hollywood-tuotantojen suorat vaikutukset ympäristöön ja paikallisiin ovat herättäneet kysymyksiä.

Moni muistaa esimerkiksi kiistan, jossa The Beach (2000) -elokuvan kuvausryhmää syytettiin rantaympäristön tuhoamisesta Phi Phi -saarilla Thaimaassa.

”Kuvausryhmän saapuessa moni balilainen ajattelee, että sinne meni kotiseutu. Elokuvantekijät ovat kuitenkin valveutunutta joukkoa. Pienissä kylissä he ovat lopulta juhlittua porukkaa”, Deborah Gabinetti toteaa.

Matkaa naapurimaiden tasolle Indonesialla silti vielä riittää, sillä esimerkiksi Thaimaassa kuvattiin 530 ulkomaalaista elokuvaa vuonna 2010.

Indonesiassa ulkomaisia tuotantoja on vuoden 2011 aikana ollut noin kymmenen.