Suomalainen design on tasa-arvoistavaa. Alvar Aallon suunnitteleman vaasin voi löytää yhtä lailla vuorineuvoksen ja varastomiehen kirjahyllystä. Suomalaisen designesineen suosioon vaikuttaa etupäässä maine – ei niinkään ulkonäkö.
Aalto-maljakko kuuluu suomalaisen designin kaanoniin. Sen kauneusarvoja ei tarvitse arvioida, koska pikemmin kuin esine kyseessä ikoni. Sen voi antaa lahjaksi kenelle vain, ehkä pieniä lapsia lukuun ottamatta.
Maailman Kuvalehti selvitti, millaisia vakiintuneita lahjakäytäntöjä muualta maailmasta löytyy – vai löytyykö niitä ollenkaan.
Venäjä
”V enäjä on suuri ja monikansallinen maa, siksi sen eri alueilla lahjoihin ja juhlintaan liittyvät perinteet ja käytännöt ovat erilaisia. Kuitenkin, jos kyse on syntymäpäivälahjoista 50-, 60- tai 70-vuotiaalle, tai lahjasta eläkkeelle jäävälle, yleisiä sääntöjä löytyy.
Perinteisesti juhlivalle päivänsankarille annetaan lahjaksi niin sanottu ”arvokas lahja”, tsennyi podarok. Se voi olla taulu tai muu taide-esine, pienikokoinen veistos, ikoni, vaasi tai muu vastaava, ranne-, pöytä- tai seinäkello, posliininen astiasto, kristalliastiat, kattokruunu tai kirja.
Myös lahjan saajan henkilökohtaiset mieltymykset vaikuttavat lahjan valintaan. Jos ihminen pitää kalastamisesta, hänelle voi lahjoittaa kalastustarvikkeita.
Lahjan päämäärä on jättää muisto juhlatilaisuudesta, siksi ne varustetaan usein muistokirjoituksella, esimerkiksi ”Ivan Ivanovitshille 60-vuotisjuhlan kunniaksi” ta
”Pääkirjanpitäjälle tehtaan kollektiivista eläkkeenjäämispäivänä”.
Neuvostoliiton ajoilta perinteeksi on jäänyt myös luovuttaa päivänsankarille ”juhla-adressi” – punaisesta nahasta tehty kansio, jonka sisällä on paperilla tai juhlakortilla kirjoitetut tai painetut onnittelut ja onnentoivotukset.”
Dmitry Suvorov Venäjän suurlähetystö
Peru
”M eillä kaikkia syntymäpäiviä juhlitaan antamalla lahjaksi kukkia tai koruja. Jos perhe on varakas, niin jopa auto on mahdollinen lahja.
Suuria syntymäpäiväjuhlia vietämme ainoastaan, kun tyttö täyttää 15 ja poika 18. Sen jälkeen juhlitaan vain hääpäiviä, sillä naiset eivät halua ilmoittaa ikäänsä, eivätkä tätä nykyä oikein miehetkään.”
Hiramy Prieto lähetystösihteeri, Perun suurlähetystö
Intia
”P erheet antavat toisilleen juhlien aikana esimerkiksi uskonnollisia esineitä tai valokuvia. Häiden tai muiden rituaalien yhteydessä annetaan kultaa ja vaatteita.
Tyttö- tai poikaystävälle annetaan valokuvakehyksiä, avaimenperiä ja pieniä asusteita. Äidit antavat tyttärilleen lahjaksi vaatteita, kulta- ja hopeakoruja ja jalokiviä, isät pojilleen vaatteita ja muistoesineitä.
Työpaikalta voi saada lahjaksi muistoesineitä, usein uskonnollisia. Lapsille annetaan lahjoiksi leluja sukupuolisidonnaisesti; tytöt saavat nukkeja ja muita sisäleikkileluja, pojat autoja, pallopelejä ja muita ulkoleikkitavaroita.”
Ayesha Pathan projektikoordinaattori, Itarsi, Intia
Uusi-Seelanti
”Uudessa Seelannissa ei ole vastaavaa lahjojen antamistraditiota kuin Suomessa. Arvostettu lahja on kuitenkin pounamu, jadekivi, jota maorit ovat käyttäneet koristeena ja vallan merkkinä. Nykyisin se on hyvin suosittu 21-vuotislahja.”
Dan Colliander Uuden Seelannin kunniakonsuli
Japani
”J os juhlapäivistä puhutaan, Japanissa 50-vuotisjuhlia tärkeämpi on 60-vuotispäivä, kanreki.
Kanrekia juhlitaan ”toisen syntymän” kunniaksi ja se perustuu vanhaan, kiinalaiseen kalenteriin, joka kulkee 60 vuoden rytmissä. Ajatus on, että elämänkierto palaa alkupisteeseensä 60-vuotiaana.
Perinteisesti juhlaan kutsutaan ystävät ja sukulaiset. Juhlakalulle on tapana antaa lahjaksi punainen huppu ja liivi – samoja pukimia käyttävät vauvat. Niiden tarkoitus on osoittaa kiertokulun vauvasta vaariin päättyneen ja juhlijan palaavan alkuun eli syntymäänsä.”
Henna Tanskanen Japanin suurlähetystö
Argentiina
”T yypillinen lahja Argentiinassa on mate-astia. Sosiaalisissa tilanteissa nautittava mate on juoma, jota perinteisesti juodaan kurpitsasta pillillä, mutta lahjaksi annettava mate-kurpitsa ja pilli voidaan tehdä vaikka hopeasta.”
Blanca Teijeiro Argentiinan suurlähetystö
Tansania
”T ansaniassa ei ole yhtenäistä käytäntöä. Lahja riippuu heimosta ja varallisuudesta. Yleensä lahjat ovat aika käytännöllisiä, kuten lämmin viltti Kilimanjaron alueella asuvalle 50-vuotiaalle. Tai jos syntymäpäiväsankari on nuorempi, niin lahja voi olla puku tai lämmin takki. Naimisiin mentäessä sitten on kaikenlaisen taloustavaran vuoro.”
Helena Nevalainen Kepa:n Tansanian maajohtaja
Ranska
”R anskalaiset voivat tuoda lahjoja kyläillessään, ja usein ne ovat ruokaa tai juomaa. Aperitiiveille tuodaan samppanjaa ja illalliselle jälkiruoka.
Olennaista on, että lahja ei saa olla vaatimaton. Parempi on mennä kokonaan ilman kuin vaatimattoman lahjan kanssa.
Design-sankareita suomalaiseen tapaan Ranskassa ei ole, ei sellaisia nimiä, jotka kaikki tuntisivat. Todelliseen designiin on varaa vain yläluokalla. Ihmisen koti kertoo yhteiskuntaluokan. Mitään Aalto-maljakon kaltaista kaikille sopivaa ”yleislahjaa” ei tunneta.
Kirsi Kinnunen tulkki-kääntäjä, Plougasnou, Ranska