A amuviideltä Yasunín sademetsä on vielä pilkkopimeä. Tuhannet eläimet laulavat, kurnuttavat, säksättävät ja sirittävät.
Pieni Rocafuerten kylä keskellä kauneinta Amatsonia koostuu yhdestä soraraitista, jonka varrella on muutama puinen talo. Kylä sijaitsee aivan Yasunín kansallispuiston itäosassa, Ecuadorin ja Perun rajan tuntumassa. Autotietä ei ole. Paikasta toiseen liikutaan veneellä.
Aamun valjetessa Washington Llori, 77, tönäisee veneensä liikkeelle leveälle Napo-joelle. Veneretket ovat yksi alueen harvoista elinkeinoista. Hedelmien tai kaakaopapujen myynti on vaikeaa, sillä seuraavalle kauppapaikalle on yhdeksän tunnin venematkamatka.
Moni Rocafuerten ja ympäröivien kylien asukas työskenteleekin läheisillä öljynjalostamoilla. Arviolta 20 prosenttia Ecuadorin öljyvaroista sijaitsee Yasuníssa. Ulkomaiset öljy-yhtiöt ovat pumpanneet sen maaperästä öljyä 1930-luvulta lähtien. Öljynjalostus tarjoaa paikallisille työmahdollisuuksia, mutta aiheuttaa samalla peruuttamatonta tuhoa sademetsälle. Teiden rakentaminen ja melu häiritsevät luonnon tasapainoa.
”Täällä ihmiset ovat köyhiä. He elävät keräilemällä ja kalastamalla, ja he toivovat työtä öljynjalostamoilta. Jotkut kuitenkin pelkäävät yhtiöiden toiminnasta syntyviä saasteita”, opettajana Rocafuertessä työskentelevä Ignacio Neva kertoo.
Öljynjalostus uhkaa lajien määrää
Llori kääntää veneensä kokan kohti Napo-joesta haarautuvaa sivujokea. Sen päässä on rauhallinen Tambocochan laguuni. Paikalliset kutsuvat aluetta selva virgeniksi, neitseelliseksi sademetsäksi.
Perillä Llori sammuttaa moottorin. Veden pinnassa näkyy liikettä. Delfiinejä! Vaaleanpunaiset eläimet tulevat uteliaina puhaltelemaan ilmaa aivan veneen viereen.
Makean veden amatsonindelfiini on vain yksi Yasunín harvinaisista lajeista. Tutkijoiden mukaan kansallispuisto on yksi lajimäärältään rikkaimmista paikoista maailmassa. Yhdeltä hehtaarilta löytyy esimerkiksi yli 100 000 hyönteislajia ja yli 660 puulajia.
Syy Yasunín suureen lajimäärään löytyy edelliseltä jääkaudelta. Alue säästyi rajulta ilmaston kylmenemiseltä ja monet lajit vaelsivat Yasuníin miedon ilmaston houkuttelemina.
Ecuadorissa alettiin jo 1980-luvulla kiinnittää huomiota siihen, että öljy-yhtiöiden toiminta vahingoitti sademetsän herkkää ekosysteemiä. Julkisuuteen vuoti tietoja, joiden mukaan kansallispuiston maaperä ja pohjavedet olisivat saastuneet öljynjalostustoiminnasta.
”Öljyä pääsi jokiin, ja vedet saastuivat kokonaan. Paikalliset käyttävät jokivettä ruoanvalmistukseen ja peseytymiseen, joten ihmiset sairastuivat kaikenlaisiin öljystä johtuviin tauteihin. Lapset ovat aikuisia heikompia, joten he sairastuivat ensin”, Llori kertoo.
Joitakin öljy-yhtiöitä on saatu vastuuseen sademetsän saastuttamisesta. Esimerkiksi yhdysvaltalainen Chevron-Texaco hävisi vuonna 2011 pitkän oikeuskamppailun. Yhtiön todettiin aiheuttaneen Yasuníssa vakavia sosiaalisia ja ympäristötuhoja. Yhtiö määrättiin maksamaan korvauksia huimat 18 miljardia dollaria. Chevron-Texaco on valittanut tuomiostaan.
Alkuperäiskansojen alueelle öljynjalostuskielto
Vuonna 2007 Ecuadorin presidentin Rafael Correan hallitus käynnisti hankkeen Yasunín suojelemiseksi uusilta tuhoilta. Kansallispuistosta rajattiin niin kutsuttu ITT-alue, jolla elää kaksi ulkomaailmasta eristäytynyttä kyläyhteisöä, tagaerit ja taromenanet. Alue on rauhoitettu yhteisöjen käyttöön, eikä siellä saa jalostaa öljyä.
Ecuadorin hallitus halusi kuitenkin mennä vielä pidemmälle. Yasuní-ITT:ksi ristitty hanke peräänkuuluttaa kansallispuiston ainutlaatuisen monimuotoisuuden säilyttämistä. Harvinaisten eläinten ja kasvien selkein yksittäinen uhka on öljynjalostustoiminta. Sitä on edelleen runsaasti etenkin puiston pohjoisosassa. Öljynjalostuksesta on kuitenkin vaikea luopua, sillä jopa 58 prosenttia Ecuadorin vientituloista saadaan raakaöljystä. ”Olemme valmiit uhraamaan öljyn ainutlaatuisen ympäristön suojelemiseksi. Tämä ei ollut helppo päätös, sillä kyse on viidesosasta Ecuadorin öljyvaroista”, hankkeen johtaja 
sanoo.
Yasuní-ITT-hankkeen perusajatuksen mukaan Ecuador voi jättää öljyn pumppaamatta, jos öljystä saatavat tulot korvataan valtiolle muulla tavoin. Yasunín maaperässä olevien öljyvarojen arvoksi on laskettu noin seitsemän miljardia dollaria. Noin puolet summasta – 3,6 miljardia dollaria – on tarkoitus kerätä lahjoituksina ulkomailta.
Hanke lähestyy ilmastonmuutoksen torjumista uudella tavalla ja antaa vaihtoehdon länsimaiden suosimalle päästökaupalle. Ivonne Baki on kiertänyt maailmaa jo muutaman vuoden ajan pyytämässä länsimaiden hallituksilta sekä suuryrityksiltä lahjoituksia Yasunílle.
”Hankkeessa ei ole kyse päästöjen hyvittämisestä, vaan niiden estämisestä. On laskettu, että Yasuníssa sijaitsevien 846 miljoonan öljybarrelin nostaminen tarkoittaisi 410 miljoonan tonnin uusia hiilidioksidipäästöjä”, Baki sanoo.
Toistaiseksi kansainvälisessä finanssikriisissä kamppailevat valtiot ovat suhtautuneet nihkeästi Ecuadorin hankkeeseen. Sen sijaan monet yksityiset lahjoittajat sekä Coca-Colan kaltaiset yritysjätit ovat tukeneet hanketta näyttävästi. Hanketta onkin kritisoitu presidentti Rafael Correan ja suuryhtiöiden mainoskampanjaksi, jonka tarkoituksena on vain parantaa tukijoiden imagoa.
Koska 3,6 miljardin dollarin rahoitustavoitteesta ollaan vielä kaukana, on epävarmaa jatkuuko hanke muutamaa vuotta pidempään. Myös Ecuadorin ensi vuoden presidentinvaalien tulos voi vaikuttaa hankkeen tulevaisuuteen.
Varovaista toivoa
Rocafuertessa hankkeeseen suhtaudutaan varovaisesti. Öljynjalostuksen aiheuttamasta ympäristön saastumisesta ollaan hyvinkin tietoisia.
”Olisi hyvä, että öljy-yhtiöt lähtisivät. Öljyntuotantoa ei voi harjoittaa kestävällä tavalla. Ihmiset jäisivät aluksi ilman töitä, mutta tänne syntyisi ajan mittaan uusia hankkeita ja elinkeinoja”, Ignacio Neva uskoo.
Yasunín alueella on hankkeen turvin käynnistetty joitakin ekoturismi- ja luomuviljelyprojekteja. Neva muistuttaa, että toistaiseksi Yasuní-hankkeen keräämät voitot eivät hänen kylässään näy.
”Vielä emme tiedä, millä lapsemme voivat tulevaisuudessa itsensä täällä elättää”, hän sanoo.