”Emme tiedä planeettamme massaa, emme tiedä, kulutammeko sitä jo yli sen sietokyvyn ja samaan aikaan tiedämme niin valtavasti geeneistä!” huudahtaa professori Vaclav Smil Manitoban yliopistosta Kanadasta.
Tutkittavaa riittäisi. Smil ottaa esimerkiksi typen kierron. Ihmisen vaikutus hiilidioksidin kiertoon on vain hipaisu verrattuna siihen, miten paljon ihminen vahingoittaa toista suurta biogeokemiallista kiertoa, typpeä.
Typpeä ajetaan valtavia määriä pelloille lannoitteina.
”Ugandalaiset kertovat mielellään, että heillä on hedelmällisempi maaperä kuin missään muualla maailmassa. Se ei kuitenkaan ole totta, vaan asia on päinvastoin. Massiiviset lannoitteet ovat tuhonneet maaperän”, kertoo World Vegetable Centerin pääjohtaja J.D.H. Keatinge.
Pahin typenvuotaja ei kuitenkaan ole eurooppalainen vehnä, kuten voisi luulla, vaan japanilainen tee. Shizuokan teen kasvatuksessa menetetään 80 prosenttia typestä runsaan vuotuisen sateen vuoksi.
Lue lisää aiheesta: