Brasiliassa pelätään, että vuoden 2014 jalkapallon MM-kisat muuttavat maan rakkaimman ja suosituimman urheilulajin rikkaiden yksityisomaisuudeksi.
Epäilyjä vahvistavat kisavalmistelujen heikko läpinäkyvyys ja ennakoitujen rakennuskustannusten jatkuva ylittyminen.
Latinalaisen Amerikan vahvin valtio laskee kisojen tuovan investointeja ja nostetta kansainväliselle näkyvyydelleen. Maa odottaa noin 3,4 miljoonaa turistia ja liki neljän miljardin euron tuloja.
Otteluita pelataan kaikkiaan 12 kaupungissa, joihin on rakennettava tai kunnostettava stadioneita ja parannettava liikenneyhteyksiä. Brasilian hallitus laskee, että 2010–2019 kisahanke kasvattaa maan bruttokansantuotetta yli 0,4 prosenttia vuodessa.
Arvostelijoiden mielestä hanke ei tarjoa mitään tavallisille brasilialaisille.
”Se palvelee kiinteistökeinottelua ja laajoja rakennusprojekteja. Perinnöksi jää upeita stadioneita, mutta samalla jalkapallo muuttuu rikkaiden urheiluksi”, Brasilian Fluminensen yliopistossa kaupunkitutkimusta tekevä yhdysvaltalaissyntyinen Christopher Gaffney suomii. Hän on seurannut hanketta siitä asti, kun kisat annettiin Brasilialle 2007.
Otteluliput maksavat 90–113 euroa, mikä on liikaa tavalliselle brasilialaiselle, Gaffney sanoo. Hän suree ”Brasilian demokraattisimman urheilulajin” siirtymistä köyhien ulottumattomiin.
Perintö vai velka?
Brasilian hallitus puhuu kisojen myönteisistä jälkivaikutuksista ”perintönä”.
”Perinnöstä ei yleensä tarvitse maksaa, mutta Brasiliassa me joudumme maksamaan sen ylläpidosta, joten oikeastaan kyse on velasta”, Gaffney aprikoi.
Häntä ei miellytä ajatus, että Brasilia tekee kalliit investoinnit ja sen jälkeen kansainvälinen jalkapalloliitto Fifa kiskoo asukkailta huikeat lipputulot. ”Näistä tulee kaikkien aikojen kalleimmat MM-kisat”, Gaffney ennustaa.
Tarvittavista 12 stadionista yhdeksän rakennetaan tai kunnostetaan julkisin varoin. Vuonna 2010 kustannusarvio oli reilut kaksi miljardia euroa, mutta nyt se on noussut kolmanneksella.
”Urheiluministeri Orlando Silva sanoi vuonna 2007, ettei stadioneihin käytetä senttiäkään julkisia varoja. Yksityisiä sijoittajia ei kuitenkaan ilmaantunut, ja yksi kisapaikoista tuottaa jo nyt tappiota”, Gaffney kertoo.
Suurin sijoitus on Rio de Janeiron legendaarisen Maracanán stadionin korjaus, vaikka se kunnostettiin jo kertaalleen vuoden 2007 Pan-Amerikan kisoihin.
Brasilia isännöi lähitulevaisuudessa kahta muutakin suurta urheilutapahtumaa: jalkapallon maanosaliittojen cupia 2013 ja Rion olympialaisia 2016.
Gaffney pelkää, että eurooppalaista huipputeknologiaa hyödyntävän stadionin rakentaminen ja ylläpito tulevat tolkuttoman kalliiksi ja vaativat ulkomaisten asiantuntijoiden läsnäoloa.
”Ylläpitokulut ovat vuodessa kymmenys rakennuskustannuksista, joten maksamme kymmenessä vuodessa toisen stadionin verran”, hän laskee.
Häätöjä ja riistoa
Kullakin kisapaikalla pelataan 4–7 ottelua. Esimerkiksi Mato Grosson osavaltion pääkaupunki Guiabá isännöi neljää peliä. Kahdeksan tunnin lystiin sijoitetaan 280 miljoonaa euroa, minkä jälkeen stadion jää turhan pantiksi, Gaffney arvioi.
Lisäksi tulevat hankkeen sosiaaliset kustannukset. Rakennus- ja tiehankkeiden tieltä häädetään favela-hökkelikylien asukkaita.
Esimerkiksi Maracanán lähellä Riossa 400 perhettä on pakotettu muuttamaan kauas laitakaupungille Favela do Metrôsta, jonka tilalle tulee parkkipaikka.
Gaffney laskee, että yksin Riossa häädetään noin 30 000 perhettä.
Ihmisoikeusloukkauksiltakaan ei ole vältytty. Niihin kuuluvat ala-arvoiset työolot kisatyömailla. Maracanán ja muiden stadionien rakentajat ovat järjestäneet lakkoja ja työnseisauksia vaatien parempia palkkoja ja työehtoja.
”Kun paine töiden valmistumista kohtaan kasvaa, ensimmäiseksi hylätään työläisten oikeudet”, Gaffney sanoo.
Fifa hoputtaa
Fifan pääsihteeri Jérôme Valcke kävi tammikuussa Brasiliassa tarkastamassa töiden edistymistä eri puolilla maata.
”MM-kisat maksavat sen verran kuin isäntämaa pystyy maksamaan ja haluaa investoida. Fifa ei pyydä enempää kuin maa tarjoaa”, Valcke sanoo.
Hänen mukaansa Brasilia päätti sijoittaa 12 kisapaikkaa kaupunkeihin, joiden infrastruktuuri, majoitustilat sekä tele- ja kulkuyhteydet ovat puutteellisia. Siksi tarvitaan valtavia sijoituksia. Valcke painottaa, että Fifa ei ole voittoa tavoitteleva yksityisyritys. ”80 prosenttia kerätyistä varoista palaa jalkapalloon.”
Valckea huolettaa eripura, joka on viivyttänyt MM-kisalain hyväksymistä Brasilian kongressissa. Päätöksen takaraja on asetettu maaliskuulle.
Laki listaa Brasilian kisaisännyyden infrastruktuuria, kuljetusta ja majoitusta koskevat sitoumukset. Siihen sisältyy myös kiistakapuloita, kuten vuonna 2003 stadionien rauhoittamiseksi säädetyn alkoholitarjoilun kiellon kumoaminen.
Valcke vakuuttaa Fifan joustaneen paljon tähän mennessä. ”Mutta nyt ollaan jo vuodessa 2012, ja neuvottelut on saatava päätökseen. Olemme toistelleet vuodesta 2007, ettei aikaa riitä hukattavaksi.”
MM-kisoihin myydään kolme miljoonaa pääsylippua. Valcken mukaan niistä kaksi miljoonaa levitetään Fifan ja kansallisten joukkueiden kautta ja miljoona myydään suoraan yleisölle Brasiliassa ja ulkomailla.
Etelä-Afrikan MM-kisoissa 2010 Fifa toi myyntiin halvemman lippuluokan isäntämaan asukkaille.
Brasiliassa myydään 300 000 lippua noin 19 eurolla kappale. Lisäksi yli 60-vuotiaat voivat ostaa lippuja puoleen hintaan, Fifa myöntyi myös Brasilian pyyntöön varata 100 000 lippua alkuperäiskansojen jäsenille ja sosiaalitukea saaville perheille.