On syyslomaviikon perjantai lokakuussa 2012, pilvet roikkuvat matalalla. Nukketeatteritaiteilija ja muusikko Maria Baricia jännittää Itä-Helsingin kulttuurikeskus Stoan pihalla, tuleeko sadetta.

Baric harjoittelee paikallisten nuorten kanssa varjo- ja tulinukketeatteriesitystä. Itähelsinkiläisessä Nukketeatteri Sampossa työskentelevän Baricin käsikirjoittamaa ja ohjaamaa Tulilintua on koko viikon ajan hiottu yhteisissä työpajoissa. Suurelle yleisölle avoin esitys on illalla. Ostoskasseja kantavat ihmiset pysähtyvät ihmettelemään, mistä on kyse. Monet eivät osaa suomea, mutta kelloa näyttämällä voi selittää, mihin aikaan näytös on.

”Tuli on elementti, joka vetää ihmisiä puoleensa. Jotain taikaa siinä on”, Baric, 29, pohtii nyt, vuotta myöhemmin.

Sade alkoi vasta kun show oli ohi. Tulinukketeatteria, musiikkia ja varjoteatteria yhdistelevää huikeaa esitystä seurasi pimeässä syysillassa pari-kolmesataapäinen yleisö. Myöhemmin keväällä Thalia-gaalassa se palkittiin vuoden esityksenä.

Nyt Tulilintu on mahdollista nähdä uudestaan, tällä kertaa Kontulassa Mellunkylän Joulupuistossa itähelsinkiläisten alakoululaisten esittämänä. Baric työryhmineen on vetänyt syksyn ajan 3.–5. luokkalaisille tulinukke-, varjo- ja sanattoman teatterin työpajoja, joissa esitystä on työstetty yhdessä.

”Ajatuksena on, että näillä tunneilla kaikki lapset saavat loistaa. Jokainen on hyvä jossain; joillekin se on liike, toiset ovat taitavia käsistään, jotkut innostuvat draamasta”, Baric selittää.

Mukaan valikoituneilta luokilta löytyy oppimisvaikeuksia, ongelmia suomen kielen tai keskittymisen kanssa.

”Aika monella lapsista perusluottamus itseen on heiveröinen. Kun on tarpeeksi monta kertaa epäonnistunut, ei halua edes yrittää. Mutta leikin ja toiminnan kautta ongelmat unohtuvat. On hienoa nähdä käännekohta, kun lapsi huomaa että osaakin. Aivan ihanaa työskennellä näin eläväisen ja innostuneen porukan kanssa! Kun tehdään sellaista, mihin he ovat motivoituneita, myös keskittymiskykyä riittää.”

Opettajiltakin on tullut hyvää palautetta, työpajoista saatu positiivinen energia näkyy muun koulutyön sujumisena.

”Sanattoman teatterin tekeminen on opettanut, että myös ilmeillä ja eleillä voi kommunikoida. Luokassa ei enää tule niin helposti riitoja silloin, kun yhteistä kieltä ei löydy. Taiteen tuominen kouluihin maksaa itsensä takaisin”, Baric toteaa.

Ja vaikka projekti loppuu, itseluottamus ja usko omaan pärjäämiseen jää.

Tulilintu-esitys Helsingissä Kontulassa Mellunkylän joulupuistossa 15.12. klo 15.30. Vapaa pääsy.