Näkökulmat

Ei väkivallalle

Ilkka Lehdonmäki pohtii pääkirjoituksessa Intian naisten kokemaa väkivaltaa, ja kuinka sitä ei voi kitkeä lisäväkivallalla.

Intian kansalaiset ovat saaneet tarpeekseen naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Mitta alkoi täyttyä jo joulukuussa, kun Delhissä joukkoraiskauksen uhriksi joutunut nuori nainen kuoli vammoihinsa. Tuhannet ja taas tuhannet ihmiset vaativat raiskaajille ankaria tuomioita.

Väkivalta naisia kohtaan on Intiassa hyvin yleistä. Näyttää siltä, ettei oikeus­laitos pysty turvaamaan naisten koskemattomuutta. Yksinomaan maan pääkaupungissa Delhissä poliisi kirjasi viime vuonna lähes viidenneksen enemmän raiskauksia kuin edellis­vuonna.

Intia onkin nyt koventamassa raiskaustuomioita. Presidentti Pranab Mukherjee hyväksyi helmikuun alussa lakiesityksen, joka nostaa joukkoraiskausten vähimmäistuomion 20 vankeusvuoteen. Aiemmin raiskauksista voitiin tuomita 7–10 vuotta vankeutta.

Uuteen lakiin sisältyy myös ihmisoikeuksia vakavasti loukkaava kohta. Laki antaa mahdollisuuden langettaa kuolemanrangaistus joukkoraiskaukseen syyllistyneille.

Intiassa on yhä käytössä kuolemanrangaistus. Viimeksi marraskuussa 2012 Intia hirtätti 166 ihmisen hengen vaatineen Mumbain terroristi-iskujen tekijän. Edellisen kerran Intiassa teloitettiin ihminen vuonna 2004.

On hyvin valitettavaa, että Intia haluaa laajentaa kuolemanrangaistuksen käyttöä. Suunnan pitäisi olla päinvastainen. Kuolemarangaistus on epäinhimillinen ja brutaali kosto. Sen ei ole todettu vähentävän rikoksia, vaan raaistavan yhteiskuntaa.

En missään nimessä puolusta raiskaajia. Intian oikeusjärjestelmää tulee kehittää niin, että yhä useampi rikokseen syyllistynyt saadaan oikeuden eteen. Heidät on kuitenkin tuomittava ihmisoikeuksia kunnioittavalla tavalla. Syylliseksi todetulle on langetettava lakien ja kansainvälisten sopimusten mukainen rangaistus.

Intiassa oikeuslaitoksen toimimattomuuteen on kyllästytty jo ennen Delhiä kuohuttanutta joukkoraiskausta. Maassa on muutamien vuosien ajan toiminut ryhmä nimeltä Gulabi Gang. Vaaleanpunaisiin sareihin pukeutuneet naiset ovat vaatineet oikeutta Pohjois-Intiassa. Gulabi Gangin johtohahmo Sampat Pal Devi rohkaisee pahoinpitelyn uhreja hakemaan itselleen oikeutta ja vaatii viranomaisia selvittämään naisiin kohdistuneet rikokset.

Oikeuden käytön lisäksi Gulabi Gang jakaa pikatuomioita. Väkivaltaisesti vaimojaan kohdelleet miehet ovat saaneet takaisin samalla mitalla, kun pinkkiryhmä on piessyt heidät. Vaikka pieksemisrangaistus tuntuukin äkkiseltään oikeudenmukaiselta, ei väkivaltaa kitketä väkivallalla. Kosto, oli se sitten kuolemanrangaistus tai julkinen pieksentä, ei kuulu ihmisoikeuksia kunnioittavaan valtioon.

Intian naisten tilanteesta voit lukea lisää artikkelista Naiset pinkeissä. Gulabi Gangista kertova elokuva esitetään Tampereen elokuvajuhlilla maaliskuun alussa.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!

Olet nyt varjossa ""staging"". Poistu