”Asiasta on varmasti monta arviota suuntaan ja toiseen, laskentatavasta riippuen. Kansainvälisen toiminnan kannalta on kuitenkin tärkeää ymmärtää, että tuotantomaa vastaa aina päästöistä valtiosuvereniteetin maailmassa.

Ja Kiinan vientikeskeisyydestä puhuttaessa tulee muistaa myös se, että on isoja viejämaita Euroopassakin, esimerkiksi Suomi ja Saksa.

Sitä paitsi Kiinan päästökehitystä ajoi vienti 90-luvulta vuoteen 2007 asti. Laman alku oli jonkinlainen vedenjakaja. Sen jälkeen päästöt ovat jatkaneet nousemistaan elintason kanssa, viennin laskusta huolimatta. Nykyisin Kiinan kulutus on maailman suurin kasvihuonekaasupäästöiltään.

Tulevaisuudesta on vaikea sanoa mitään tällä hetkellä. Viime aikoina on kuitenkin ollut merkkejä positiivisesta kehityksestä: edellisvuoden alussa Kiinan hiilenkulutus väheni ensimmäistä kertaa talouden kasvaessa, ja 12. päivä marraskuuta Kiinan presidentti ilmoitti päästöjen kasvun pysähtyvän vuoteen 2030 mennessä.

Kansainvälisen politiikan näkökulmasta Eurooppa vastaa Euroopan päästöistä ja Kiina Kiinan. Siitä sitten lähdetään työskentelemään eteenpäin. Tällaisessa maailmassa me elämme.

Sitä paitsi ajatus Kiinasta maailman tehtaana ei ole vuonna 2014 enää kiinnostava, ajankohtainen tai paikkansapitävä. Muutos on ollut niin nopea, että monilta on mennyt ohi Kiinan nykyinen asema talousveturina ja maailmanmahtina.”