”Minua ei nimetty Dianan kauneuden ja kuuluisuuden mukaan. Minut nimettiin hänen nöyryytyksensä mukaan. Äiti sanoi, että Lady Diana eli todellisen tuhkimotarinan: kaapit täynnä rikkinäisiä lasikenkiä, petosta ja kuolemaa”.
Yhdysvaltalaisen Jennifer Clementin romaani Varastettujen rukousten vuori kertoo lounaismeksikolaisessa Chilpancingon vuoristokaupungissa kasvavasta Ladydi-nimisestä tytöstä. Kotikulmilla elää lähes pelkästään naisia. Miehet ovat lähteneet töiden perässä Yhdysvaltoihin tai lojuvat vankiloissa sotkeuduttuaan huumebisnekseen.
Tytön kostosta voimansa ammentava äiti tuntee hellyyttä kaikkia niitä naisia kohtaan, joilla on uskoton mies. Sellainen kuin hänen miehensä, Ladydin isä. Yhdysvalloissa paperittomana elävä isä osoittautuu myös Ladydin parhaan ystävän isäksi – sen ystävän, jolla oli syntyessään huulihalkio,
äidin mukaan jumalten kosto.
Romaani sivuaa monia Meksikon yhteiskunnallisia ongelmia: korruptio, työttömyys, siirtotyöläisyys, huumekauppa, palkkamurhaajat, jengiväkivalta, perheväkivalta, naisten asema machistisessa kulttuurisessa.
Tämänkin se kertoo: monet naiset ovat vankilassa enemmän turvassa kuin vapaudessa.
Clement kirjoittaa kaunistelemattoman rehellisesti ja roisisti, Ladydin äänellä. Lohduttomuus vyöryy päälle ja ajoittain tuuperruttaakin. Lukija elää nuoren meksikolaistytön haaveet ja todellisuuden. Miten kukaan voi selvitä tällaisesta täyspäisenä?
Ladydi kasvaa yhteisössä, jossa tyttöjen on piilotettava kauneutensa: iholle levitetään myrkkyjä, hampaita värjätään mustiksi, hiukset kynitään lyhyiksi. Muuten tytöt ovat vaarassa joutua kidnapatuiksi ihmiskauppaan: huumebisnekseen ja prostituutioon. Tyttölapsista seuraa ainoastaan vaikeuksia. Perheet kaivavat tyttärilleen maakuoppia, joihin piiloutua tarpeen vaatiessa.
Myös Ladydi lupaa alkoholisoituvalle äidilleen pysyä aina rumana. Turistien suosima rantakaupunki Acapulco on lähin paikka, jossa joku unelma voi toteutua. Sinne 16-vuotias Ladydi päätyy puunaamaan rikkaiden marmorilattiaista lomakotia. Kotona vuorilla eskapistisesti tv:tä tuijottava ”televisiosivistynyt” äiti jää yksin, kasvattamaan kotipihalle levittäytyvää ”olutpullojen hautausmaata”.
Muutaman kuukauden kestävä itsenäisyyden aika Acapulcossa katkeaa poliisin pidätykseen: aseiden ja väkivallan keskellä varttunutta tyttöä syytetään murhasta. Seuraava osoite onkin naisvankila pääkaupungissa Méxicossa.
Aineksista olisi voinut syntyä sosiaalipornoa, mutta taitavana kirjoittajana ja tarkkana havainnoijana Clement väistää karikot. Meksikossa asuva kirjailija tuntee kohteensa ja kontekstinsa, on päässyt heidän nahkoihinsa. Päästäkseen niin syvälle kirjailija on viettänyt Meksikossa kymmenen vuotta kuunnellen huumekulttuurin keskellä väkivaltaa kokeneita naisia.
Rajan yli Yhdysvaltoihin siepataan arviolta 600 000–800 000 naista vuodessa. Maan sisäinen ihmiskauppa
ei sisälly lukuun.