Afrikka. Parhaan hajuaistin palkinto näyttäisi menevän myös pitkäkärsäisimmälle. Afrikannorsuilta on löydetty 2 000 hajuaistiin liittyvää geeniä, enemmän kuin miltään muulta eläinlajilta, kertoo National Geographic.
Ennen norsujen tutkimista geeniennätys oli rotilla. Niillä hajuaistiin liittyviä geenejä on noin 1 200. Koirilla niitä on tuhat ja ihmisillä 400.
Hajuaisti on norsuille hyvin tärkeä, sillä ne näkevät huonosti. Kärsä toimii norsun kätenä.
”Kuvittele, että meillä olisi nenä kämmenellä”, kehottaa tutkimuksen johtaja Yoshihito Niimura Tokion yliopistosta.
Aiempien tutkimusten mukaan norsut pystyvät erottamaan toisistaan kenialaiset maasait ja kambat hajun perusteella: Elefantit pelkäävät maasai-miehiä, koska he metsästävät niitä. Maanviljelyksellä elävät kambat taas eivät aiheuta uhkaa.
Tutkijat korostavat, että ennätys saattaa vielä rikkoontua, kun päästään tutkimaan lisää eläimiä, esimerkiksi aasiannorsuja.
Norsujen hajuaistiin perehtynyt tutkimus julkaistiin Genome Research -nimisessä tieteellisessä julkaisussa.