Naton sotilasoperaatio Afganistanissa päättyi virallisesti vuoden lopussa. Sen epäillään merkitsevän loppua myös vuolaille rahavirroille ulkomailta.

Nato jättää jälkeensä 12 000 hengen joukon, jonka tehtävänä on kouluttaa ja neuvoa maan omia turvallisuusjoukkoja. Vahvuus on määrä puolittaa vuoden päästä.

”Olemme huolissamme länsimaiden taloudellisesta avusta. Tämä maa on yhä hyvin heikko. Tukea tarvitaan vuosikymmenen kestävän ylimenovaiheen ajan ennen kuin Afganistan pääsee jaloilleen”, sanoo Afganistanin tutkimus- ja arviointiyksikön apulaisjohtaja Mir Ahmad Joyenda.

Afganistanin bruttokansantuote yli nelinkertaistui vuosina 2003–2012, mutta se oli pääosin ulkomaisten sijoitusten ja avun ansiota.

Maasta tuli maailman suurin kehitysavun saaja vuonna 2007, kertoo Lydia Poolen selvitys. Vuosina 2002–2012 maa sai virallista kehitysapua 50,7 miljardia dollaria, josta humanitaarisen tuen osuus oli 6,7 miljardia.

Kasvu hyytyy

Joulukuun alussa pidetyssä Afganistanin tukijoiden kokouksessa apua luvattiin jatkaa suunnilleen entisellä tasolla ainakin vuoden 2017 loppuun.

Kotimaisten tulojen osuus Afganistanin kansantuotteesta on hyvin pieni. Se on pudonnut 8,7 prosenttiin, kun vuoden 2011 huippuluku oli 11,6 prosenttia. Kun ulkomainen apukaan ei kasva, rahoitukseen muodostuu iso aukko, asiantuntijat varoittavat.

Isaf-joukkojen läsnäolo ja ulkomaiset rahavirrat siivittivät Afganistanin talouskasvun yhdeksän prosentin vuosikasvuun. Maailmanpankin mukaan kasvu on hyytynyt 1,5 prosenttiin.

Kabulissa toimivan Afghanistan Analysts Networkin johtaja Thomas Ruttig arvioi, että kansainvälinen yhteisö on viime vuodet keskittynyt valmistelemaan vetäytymistään ja sen esittämistä myönteisessä valossa. Afgaanien tulevaisuudesta on kannettu vähemmän huolta.

”Afganistanin riippuvuus ulkomaisesta avusta jatkuu vielä pitkään. On ryhdyttävä vähentämään riippuvuutta, mutta emme voi vain marssia ulos. Meillä on poliittinen vastuu lupaustemme pitämisestä”, hän muistuttaa.