Artikkelikuva
Lähekkäin lentävät lepakot näyttävät usein liikkuvan tismalleen samassa tahdissa.

Lepakoilla on omat liikennesäännöt

Miten ihmeessä taivaalla kiitävässä valtavassa lepakkolaumassa ei koskaan satu kolareita?

Maailma. Miten ihmeessä taivaalla kiitävässä valtavassa lepakkolaumassa ei koskaan satu kolareita? Siksi, että lepakoillakin on omat liikennesääntönsä, kertoo Computational Biology -lehdessä julkaistu tutkimus. Siinä tutkittiin Suomessakin esiintyvän vesisiippa-nimisen lepakkolajin liikkeitä.

Lähekkäin lentävät lepakot näyttävät usein liikkuvan tismalleen samassa tahdissa. Tämä johtuu siitä, että lepakot kopioivat toistensa liikkeitä lähes reaaliajassa. Johtajaa vaihdetaan monta kertaa kesken lennon. Jos kolari uhkaa, osa joukosta hidastaa, osa kiihdyttää.

Lepakot paikantavat lajikumppaniensa sijainnin ja liikkeet kaiun avulla. Kaikujen mittauksen ja tietokonemallinnuksen avulla voidaan tutkia, miten tieto parvessa kulkee. Lepakot ovat siksi parvien tutkijoille paljon otollisempia kohteita kuin ruuhkassa näköaistinsa turvin luovivat lajit.

Pareittain tasatahdissa lentävistä lepakoista ensimmäisenä lentävä ei läheskään aina ollut lennon johtaja. Kaikuluotaus mahdollistaa sen, että edellä lentävä lepakko saattaa itse asiassa kopioida perässään lentävän lajitoverin liikkeitä.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!

Olet nyt varjossa ""staging"". Poistu