Kanadan pohjoisilla havumetsävyöhykkeillä käydään epätasaista kamppailua. Vastakkain ovat köyhät alkuperäisasukasyhteisöt ja joukko ihmiskunnan historian rikkaimpia ja vaikutusvaltaisimpia yhtiöitä.

Harva olisi lähtenyt lyömään vetoa alkuperäiskansojen puolesta. Öljyjätit ovat kuitenkin kohdanneet paljon odotuksiaan vaikeamman vastuksen. Koko öljyhiekkateollisuus on Kanadassa ongelmissa, sillä laki on maitaan suojelevien alkuperäisasukkaiden puolella.

Öljyhiekkabuumi

Kanada on merkittävä öljyvaltio, jonka esiintymien määrän arvioidaan jäävän jälkeen ainoastaan Saudi-Arabiasta ja Venezuelasta. Suurin osa öljystä löytyy Albertan provinssin valtavilta öljyhiekkakentiltä, Athabasca-joen alueelta.

Öljyhiekka on kovaa, hiekanjyviin sitoutunutta bitumia. Sen jalostaminen on työlästä ja kallista. Suurin osa öljyhiekasta joudutaan kaivamaan esiin syvältä maan alta maakaasun avulla. Vasta tekniikan kehittyminen ja öljyn kallistuminen ovat tehneet toiminnasta kannattavaa.

Vuosituhannen vaihteessa kansainväliset öljy-yhtiöt ryntägsivät Albertan öljyapajille. Pohjois-Kanadan syrjäisissä metsissä alkoi kuhista energia-alan jättiläisiä Shellistä ja Exxonista Kiinan ja Malesian valtion öljy-yhtiöihin. Kaikki halusivat osansa mustasta kullasta. 

Öljyhiekkabuumi on antanut piristysruiskeen Kanadan taloudelle, mutta sen hinta on ollut kova. 

Öljyhiekan jalostaminen on ympäristölle tuhoisaa. Sivutuotteena syntyy kaivosjätettä, vesistöihin on karannut myrkyllistä jätevettä ja ilmaan vapautuu suurempi määrä hiilidioksidia kuin tavallisessa öljytuotannossa.   

Myrkkylammet vuotavat

Keith Stewart Kanadan Greenpeacesta työskentelee koordinaattorina ympäristöjärjestön öljyhiekkatuotantoa vastustavassa kampanjassa. Hän on huolestunut kaivosjätealtaiden vuotamisesta.

”Bitumin kaivamiseksi maan alta tarvitaan valtavan määrän vettä ja energiaa. Käytetty vesi pumpataan jätelammikoihin, joita on tällä hetkellä pohjoisen Albertan alueella yli 140 neliökilometriä. Jätevesi vuotaa Athabasca-jokeen”, Stewart sanoo.

Joen alajuoksulla asuu alkuperäiskansoja, joiden keskuudessa sairastutaan syöpään ja muihin vakaviin sairauksiin huomattavasti muita kanadalaisia useammin.

Kesällä Manitoban yliopisto julkaisi Albertan alkuperäiskansojen rahoittaman tutkimuksen, jossa todettiin yhteys lisääntyneiden syöpien ja öljyteollisuuden päästöjen välillä. Erityisesti perinteisen ruokavalion, eli riistan ja kalan syömisen, todettiin lisäävän syöpäriskiä.

”Yhteisöt eivät voi enää metsästää tai kalastaa, mikäli sen jäsenet haluavat pysyä terveinä”, Stewart sanoo.

Öljyteollisuuden edustajat ovat kiistäneet yhteyden öljyhiekkatuotannon ja lisääntyneiden terveysongelmien välillä. 

Öljyteollisuuden juoksupoika

Öljyteollisuudella on Kanadan konservatiivijohtoisen liittohallituksen varaukseton tuki. Ympäristöasioihin liittyvät hidasteet on pyritty minimoimaan runnomalla läpi ympäristölainsäädäntöä keventäviä lakimuutoksia parlamentissa.

Perustuslakia öljyteollisuuskaan ei kykene lobbaamaan kumoon. Siitä löytyy öljy-yhtiöiden kanssa taistelevien suurin toivo, uskoo ympäristöaktivisti Heather Milton-Lightening Saskatchewanin provinssin Pasqua-heimosta.  

”Kanadan perustuslaki tunnustaa alkuperäiskansojen oikeuden omaan kulttuuriin ja elämäntapaan, johon kuuluu metsästys, kalastus ja oikeus tulla kuulluksi ensimmäisiä kansoja koskevissa kysymyksissä”, Milton-Lightening sanoo.

Käytännössä oikeus omaan elämäntapaan tarkoittaa sitä, että ympäristöasioiden on oltava kunnossa alkuperäisasukkaiden alueilla, vaikka ympäristölainsäädäntö ei sitä erikseen velvoittaisi. Elämä reservaatissa muuttuu vaikeaksi, jos öljyprojektit karkottavat riistan, vesistöt muuttuvat myrkyllisiksi ja marjat ovat täynnä raskasmetalleja.  

”Olemme saavuttaneet joitain tärkeitä voittoja oikeudessa. Liittohallitus on purkanut ympäristölainsäädäntöä öljyteollisuuden hyväksi, mutta alkuperäiskansoja ei ole kuultu. Se on perustuslaillinen ongelma. Nyt kenelläkään muulla Kanadassa ei ole lain antamaa oikeutta pysäyttää öljyhiekkakenttien kehitystä kuin alkuperäiskansoilla.”

Historiallinen oikeustapaus

Alkuperäisasukkaiden isoimmat voitot liittyvät Kanadan hallituksen öljyputkihankkeisiin, joita ilman öljyhiekkatuotannon laajentaminen ei ole mahdollista.

Northern Gateway -öljyputken oli määrä toimittaa öljyä Albertan öljyhiekkakentiltä Kanadan länsirannikon satamiin. Se olisi kulkenut Brittiläisessä Kolumbiassa asuvan Tsilhqot -heimon maiden läpi.

Viime kesänä Kanadan korkein oikeus tuomitsi maaoikeuksiin liittyvän kiistan heimon hyväksi, mikä käytännössä tappoi öljyputkiprojektin kehtoonsa. 

Milton-Lighteningin mielestä päätös oli historiallinen.

”Se muutti asetelman täysin. Aiemmin alkuperäiskansojen on pitänyt pystyä osoittamaan, että heillä on oikeus omaan alueeseensa esimerkiksi vanhojen siirtomaahallinnon kanssa solmittujen sopimusten avulla. Nyt korkein oikeus päätti, että 1 750 neliökilometrin alue jolla Tsilhqot’in jäsenet ovat asuneet ja metsästäneet, kuuluu heille.”   

Käytännössä päätös tarkoittaa sitä, että alkuperäiskansoilla on jatkossa paremmat mahdollisuudet vaikuttaa alueidensa kehitykseen. Öljyteollisuus ja liittohallitus joutuvat ottamaan alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeuden huomioon, mikäli yritykset tahtovat välttää vuosikausia kestävät oikeusprosessit.

Puhdas vesi ja ilma kaikille

Albertassa nykyiset tuotantolaitokset jatkavat toimintaansa, mutta vastarinta ja viime vuonna alkanut öljyn hinnan romahdus ovat saaneet öljyhiekkakentille suunnitellut uudet projektit hyytymään.

Oikeudenkäyntejä on vielä kesken, mutta tähän mennessä saadut päätökset näyttävät lupaavilta yhteisöjen kannalta.

”Kyse ei ole vain alkuperäisväestön oikeuksista, kyse on kaikkien oikeudesta puhtaaseen veteen, puhtaaseen ilmaan, oikeuteen syödä ja juoda ja elää hyvää elämää”, Milton-Lightening sanoo.

”Kanada täyttää muutaman vuoden päästä 150 vuotta. Siellä mistä minä tulen, isoäitini ei voi enää käydä joessa peseytymässä, sillä vesi on niin myrkyllistä. Niin paljon vahinkoa ollaan saatu aikaan 150 vuodessa. Pelkään, mikä on tilanne 150 vuoden kuluttua.”