Kirja. Pakkoabortteja, adoptioita, sterilisaatioita, lellittyjä pikkukeisareita, opinnoissa menestyneitä tyttöjä, maaseudun yksinäisiä miehiä – lista jatkuu loputtomiin.
Kiinassa asuvan toimittajan Mari Mannisen kirja Yhden lapsen kansa avaa näkökulmia yhden lapsen politiikkaan ja samalla koko kiinalaiseen yhteiskuntaan.
Tiukka lapsipolitiikka koskettaa tavalla tai toisella aivan jokaista kiinalaista – ja samalla joka viidettä ihmistä maailmassa. Mannisen teos on journalistinen kirja, joka tutkii lasten säännöstelypolitiikka monisyisesti ja samalla syventää lukijansa aihepiiriin, josta on tolkuton määrä käsityksiä ja harhaluuloja.
Kirjan mukaan esimerkiksi se, että kiinalaisissa perheissä olisi yksi lapsi, ei ole totta. Ihmisillä on ollut monia keinoja elää valtion puristuksissa, ja säännöstelytoimia on kierretty. Teos avaa näkemyksiä myös siihen, onko yhden lapsen politiikka todella vähentänyt ihmismäärää Kiinassa vai olisiko muutos tapahtunut joka tapauksessa vaurastumisen ja kaupungistumisen myötä.
Perehtyneisyys kuultaa läpi kirjan: Vaikka kuinka toivoisimme, asiat eivät ole yksinkertaisia. Sivu sivulta mustavalkoiset asetelmat ravistuvat monisyisiksi ja äärimmäisen sivistäviksi näkökulmiksi Kiinan lapsipolitiikkaan. Yksien kärsimys ja pelko näyttäytyvät toisten mahdollisuutena parempaan elämään.
Kirjan keskiössä on tavallinen ihminen. Mari Manninen on haastatellut vuosien aikana monia kiinalaisia, ja kirja rakentuu osiin, joissa avataan yhden henkilön tai perheen kautta arkisia tilanteita. Tarinansa kertoo lapsipolitiikan nimissä hylätty ja Yhdysvaltoihin adoptoitu tyttö. Ääneen pääsee maalaiskylän nainen, joka vahti naisten kuukautisia ja pakotti heitä abortteihin. Yhden tarinan kertoo lapsirakas perhe, johon kuuluu monia paperittomia hukou-lapsia ja toisessa perheidensä ainokaiset lapset puurtavat mielettömien paineiden alla. Manninen on kirjannut ihmisten elämäntarinat kirkkaan toteavaan sävyyn.
Vuonna 1980 alkanut, maailman tiukimmaksi nimetty syntyvyyden sääntelyohjelma päättyi virallisesti vuoden 2016 alussa, jolloin Kiinassa otettiin käyttöön kahden lapsen politiikka. Lapsipolitiikan vaikutukset näkyvät nyt ja tulevaisuudessa, kun kansa ikääntyy. Kirjassa kokemuksiaan avaavat ihmiset ovat joutuneet valtion järkyttävien pakkotoimien kohteeksi, mutta samalla moni heistä ymmärtää vuosikymmeniä kestänyttä pakkopolitiikkaa.