Tiharin vankilan muuri on yllättävä väripilkku Delhin harmaassa maisemassa. Sitä koristavat graffititaitelijoiden maalaukset ja otteet vankien runoista.
Muurissa on aukko: vankien pyörittämä ravintola Tihar Food Court. Vuonna 2014 avatussa ravintolassa on siistiä, puhdasta ja ilmastoitua. Televisio pauhaa.
Tarjoilijamme, ystävällisesti hymyilevä Mahesh pahoittelee, ettei pääruokia ole saatavilla. Ravintolan ulkoterassikin on pois käytöstä, koska sen päälle kaatui puu. Siksi asiakasmäärä on laskenut, ja kaikkia annoksia ei kannata valmistaa.
Tilaamme grillatut leivät ja samosa-chaatit.
Milloin terassi korjataan? Ken tietää, Mahesh sanoo, onhan kyseessä hallituksen omistama paikka. Silti jo se, että Tiharissa on vankila, on edistysaskel.
Tihar on suunniteltu 6 250 vangille, mutta tällä hetkellä heitä on yli 13 000, joukossa Intian pelätyimpiä militantteja ja rikollisia.
Ravintolaan valituille tarjottiin alan koulutus, ja menun kanteen printattu esittelyviesti kertoo, mistä on kyse: ”Tuemme vankien hyvinvointia ja yhteiskuntaan sopeutumista tarjoamalla koulutusta eri aloilta, jotta vangit voivat vapautuessaan ansaita elannon yhteiskunnan hyväksymällä tavalla.”
Mahesh on työskennellyt ravintolassa alusta lähtien. Hän on 38-vuotias ja istunut 14 vuotta elinkautista tuomiota. ”Sisällä on jatkuva stressi, täällä mieli on vapaa”, hän kuvailee.
Ennen tuomiotaan Mahesh valmisti kaiuttimia. Vankilassa hän teki ensin 12 vuotta tehdastöitä. Hyvän käytöksen ansiosta avautui mahdollisuus ravintolahommiin.
”Olen iloinen, että pääsen ulos kaltereiden takaa. Noudatamme tiukkoja sääntöjä. Jos rikomme niitä, joudumme takaisin sisään.”
Tihar Food Courtissa käy kolmisenkymmentä vakiasiakasta. Heidän joukossaan ovat toisinaan myös Maheshin vaimo ja tytär. ”Et vaikuta vangilta”, on kommentti, jonka Mahesh kuulee asiakkailta usein.
Hän pitää ajatuksesta, että turistitkin löytäisivät Tihar Food Courtin. ”Olisi hienoa saada mahdollisuus palvella heitä. Vaikka olemme vankeja, hyvällä palvelulla voimme ansaita ihmisten arvostusta.”