1) Millainen nuori olit?
En mitenkään äärettömän kapinallinen. Minua kiinnosti luonto jo lapsena, ja yläasteella aloin ajatella ympäristöasioita vakavasti. Ympäristöherätys on syy sille, että yhteiskunnallinen vaikuttaminen alkoi kiinnostaa. Olin vähän järjestönörtti: me perustettiin nuorten ympäristöparlamenttiryhmä, kerättiin nimiä Laajalahden luonnonsuojelualueen puolesta ja lobattiin kierrätyspisteitä Tapiolaan.
2) Et ilmeisesti ollut aivan tyypillinen ituhippi?
Olin suhteellisen harvinainen järjestötyyppi, koska olin Luonto-liiton aktiivi, mutta koin, että lähtökohtana on oltava rationaalinen talouspolitiikka ja markkinoiden toiminta. Olen ollut Kokoomusnuorten ja Lukiolaisten liiton puheenjohtaja. Minusta on ollut rikkaus, että olen ollut varsin erilaisissa porukoissa jo nuorena, koska se auttaa asettautumaan eri lailla ajattelevien ihmisten asemaan. Meillä on puolin ja toisin aivan liian paljon angstisuutta ja syyllistämistä.
3) Eräs ystäväsi sanoi, että rakastat numeroita. Onko näin?
Asioiden mittasuhteet ovat minulle tärkeitä, ja täältä ulkoministeriöstä voisi saada tuon saman kommentin. Minusta pitää tietää, paljonko esimerkiksi saadaan kohotettua 11-vuotiaiden tyttöjen lukutaitoa yhdellä ohjelmalla Mosambikissa ja toisella Sambiassa. Se on väistämättä se kehikko, jolla minä toimin, kun joudun tekemään valintoja. Ehkä se tulee ekonomistin koulutuksesta, että olen tottunut laittamaan lukuja vierekkäin. Minusta on hyvin vaikeaa ymmärtää, miten asioita voisi vertailla ja valita, jos niiden merkitystä ei pysty jotenkin määrällisesti kuvaamaan.
4) Tuloksien näyttäminen on iso trendi kehitysyhteistyössä. Onko suunta oikea?
Kyllä. Mutta kaikkia asioita ei voi mitata yhtä helposti, ja joudutaan tekemään kompromisseja. Esimerkiksi demokratian ja yhteiskunnan rakenteiden tukemisessa mittarit ovat väistämättä epämääräisempiä. Silti on ulkoministeriön ja kehitysväen etu, että pystytään näyttämään, mitä rahalla on saatu aikaan. Niin kauan kuin meillä on hähmäinen kenttä, josta sanotaan, ettei tuloksia voida mitata, annetaan aseita niille, joiden mukaan kehityspolitiikka on epämääräistä rahojen tuhlaamista.
5) Mitä mieltä olet siitä, että yritysten rooli kehityksessä kasvaa?
Afrikassa köyhimmissäkin maissa – pois lukien ehkä ne muutamat, jotka ovat sisällissodassa – on tällä hetkellä ihan uudenlaista yrittäjyyspotentiaalia. On esimerkiksi tärkeää, että pienviljelijöistä tulisi yrittäjiä, jotka pystyisivät myymään tuotteitaan ja nousemaan jalostusketjussa. Samalla tietenkin jatketaan koulutusta, vesihuoltoa, jätehuoltoratkaisuja, hallinnon kehittämistä, demokratian rakentamista ja veronkantokyvyn vahvistamista. Mutta yritystoiminta on luontevasti tässä vaiheessa kasvava osa.
6) Mitä uutta yritykset voivat tuoda?
Parhaimmillaan investointimuotoisella tuella saadaan aikaan uudenlaisia asioita ja sama raha voidaan käyttää moneen kertaan. On kiehtova juttu, että me pystytään tuottamaan energiaa sadoille miljoonille ihmisille suomalaisrahoitteisin hankkein, kun vivutetaan mukaan yksityissektorin rahoja. Me otamme sen riskin, joka tällä hetkellä estää näiden hankkeiden toteutumisen.
7) Haluat järjestää Slushin Keniassa. Toivotko lisää startup-pöhinää kehitysapuun?
Ehdottomasti. Slush on kymmenen tunnetuimman suomalaisbrändin joukossa, ja lähes kaikkialla pitäisi saada vahvistettua startup-yrittäjyyttä. Slushissa on innostusta laajentua maailmalle, ja pienillä resursseilla ministeriön puolelta pystyttäisiin saamaan paljon aikaiseksi. Kun kävin Egyptissä, Kairossakin oli kova kiinnostus vastaavasta tapahtumasta. Meidän järjestelmä on ehkä hieman kankea. Kun tulee uusi juttu, joka nousee maailman suosituimmaksi innovaatiotapahtumaksi, me ei sisäistetä tarpeeksi, että tässähän on jotain tosi isoa, joka muuttaa maailmaa. Me voitaisiin auttaa, että se muutos menisi nopeammin myös vaikkapa Itä-Afrikkaan.
8) Mikä on yllättävin asia, minkä olet oppinut ministerinä?
Ajattelin hirveän kyynisesti, että kun EU:ssa on 28 jäsenmaata ja Suomi on aika pieni, niin ei ketään kiinnosta, mitä minä menen tekemään johonkin neuvostoon. Olen ollut tosi myönteisesti yllättynyt, kuinka hyvin saa tilaa ja pystyy junailemaan kompromisseja maiden välillä, kun vain on aktiivinen ja viitsii perehtyä asioihin hyvin etukäteen.
9) Mitä seuraat Youtubesta?
Aika heikosti mitään. Facessakin käyn lähinnä asiakeskusteluja, mutta Spotifytä käytän paljon. Kuuntelen pääasiassa suomalaisia pop-artisteja. Meillä on paljon hyvää mieltä tuottavia suomalaisia artisteja, vaikka nyt Elastinen, ja monet balladisemmatkin hitit piristävät, kun muuten on väsynyt.
10) Mikä on sun voimakkain Pokémon?
Heh. Ei mulla ole mitään Pokémonia asennettuna. Juuri sanoin pojan synttäreillä, että olen selvästi tulossa vanhaksi, kun en kerta kaikkiaan tiedä, miltä Pokémon-maailma edes näyttää.