”Ilmasto ja talouskasvu nähdään usein toistensa vastakohtina. Mutta ei sen niin tarvitse mennä”, sanoo Clara Paillard, brittiläisen PCS-ammattiliiton edustaja. Hän oli mukana Pariisin joulukuisessa ilmastokonferenssissa puhumassa One Million Climate Jobs -kampanjasta. Sen tavoite on kunnianhimoinen: miljoonan uuden ilmastotyöpaikan luominen Britanniaan ja sitä myötä hiilidioksidipäästöjen vähentäminen 86 prosenttia kahdessakymmenessä vuodessa.

”Ilmasto- ja ympäristökysymyksissä puhutaan säästöistä ja kulutuksen vähentämisestä. Mutta miten voidaan vaatia säästöjä ihmiseltä, joka elää köyhyysrajan alapuolella?” Paillard kysyy.

Ehkä kysymys pitääkin kääntää toisin päin: päästöjen vähentäminen vaatii toisenlaista sähköntuotantoa, parempaa joukkoliikennettä, energiatehokkaampia rakennuksia. Näiden muutosten toteuttamiseen tarvitaan työvoimaa. Ratkaisu työttömyyteen, lamaan ja ilmastonmuutokseen on siis uusien työpaikkojen luominen.

”Jokainen uusi työpaikka tarkoittaa vähemmän sosiaaliavustuksia ja enemmän veroja”, Paillard luettelee.

Suomessakin ilmastokysymyksillä on työllistävä vaikutus, uskoo Sitran Mari Pantsar. ”Suomen hallituksen ohjelmassa, linjataan, että Suomi siirtyy kohti uusiutuvan energian aikaa ja luopuu kivihiilestä 2030 mennessä.”

Pantsar sanoo, että työpaikkoja voi syntyä jopa kymmeniä tuhansia lähinnä vientiin menevien uusiutuvan energian ratkaisujen pohjalta. Valtion rooli on asettaa kunnianhimoisia tavoitteita, mutta työpaikat luodaan yrityksissä.

”Markkinat ohjaavat tuossa tilanteessa uusiutuvan energian vallankumousta ja työpaikkojen syntyä.”

Paillard puolestaan peräänkuuluttaa valtion investoinneista syntyviä, julkisen sektorin työpaikkoja.

”Sodan jälkeen Britanniassa luotiin kansallinen terveydenhuoltojärjestelmä. Vaadimme kansallista ilmastojärjestelmää, joka vastaa ilmastonmuutoksen torjumisesta ja uusista työpaikoista.”

Työpaikat luotaisiin ensisijaisesti energiantuotannossa, joukkoliikenteessä ja rakennusteollisuudessa.

”Rakentaminen on hyvä esimerkki siitä, miten sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja ilmastokysymykset yhdistetään. Noin miljoonalla britannialaisella ei ole varaa maksaa kunnon lämmityksestä. Asuntojen remontointi tarkoittaa siis paitsi uusia työpaikkoja myös pienempiä sähkölaskuja ja enemmän ostovoimaa.”

Jonas Biström Kepasta suhtautuu myönteisesti työllisyyskysymyksiin Suomessa. Edellytyksenä on, että muutoksia aletaan toteuttaa nopeasti, seuraavien 15 vuoden aikana.

”Energian säästö ja uusiutuva energia, sekä ratkaisut asumisessa, liikkumisessa ja syömisessä lisäävät työllisyyttä. Toisaalta työpaikat voivat vähentyä joiltakin aloilta: turve, ja muut fossiilienergian muodot, lihan, maidon ja juustontuotanto.”

Näille työntekijöille tarvitaan oikeudenmukaisia siirtymän malleja, sanoo Biström.

Ilmasto on tärkeä asia, mutta miten valtio voi investoida uusiin työpaikkoihin, kun puhutaan jatkuvasti säästöistä?

”Uusien työpaikkojen luominen maksaisi esimeriksi Britannialle noin 84 miljardia euroa”, Paillard laskee. ”Mutta samalla valtionkassaan tippuisi veroja, säästettyjä sosiaaliavustuksia ja työttömyyskorvauksia. Kun siihen lisätään kansallistetusta sähkö- ja joukkoliikenneverkostosta saadut tulot, lasku uusista työpaikoista olisi vain 24 miljardia.”

Se rahoitettaisiin estämällä veronkiertoa ja verottamalla rahaliikennettä.

Kampanja on laajentunut Britanniasta ainakin Kanadaan, Norjaan ja Etelä-Afrikkaan. ”Kunkin maan tilanne on erilainen. Myös ratkaisut ovat siksi erilaisia.”

Mitä enemmän fossiilienergiaa maa käyttää, sitä suuremmaksi ongelmaksi muodostuu myös sen parissa työskentelevien ihmisten kohtalo.

Esimerkiksi Kanadassa öljyhiekkahankkeiden työntekijät ovat hankalassa tilanteessa. Pariisissa oli paikalla ammattiyhdistysaktiivi Ken Smith, joka edustaa 3500 Albertan öljyhiekkatyöntekijää.

”Toivomme fossiilienergian loppua. Mutta miten elätämme perheemme?”

Paillard myöntää, että uudelleen työllistyminen on todellinen ongelma, johon kampanjassa on tartuttava.
PCS-ammattiliitto on ollut mukana myös 350.org-järjestön Rahat pois fossiilista -kampanjassa, joka ajaa sijoitusvarallisuuden siirtämistä fossiilista kestävään energiaan.

”Kyse on valtavista summista rahaa. Esimerkiksi Manchesterin alueen eläkerahastolla on 1,6 miljardia euroa fossiilisijoituksia.”

Paillard muistuttaa, että esimerkiksi luottoluokittaja Standard & Poor’s ottaa nykyisin ilmastoriskitekijät huomioon luokituksissaan, sillä investoiminen fossiilisiin polttoaineisiin on nykyisin hyvin riskialtista.

”Viime kädessä kyse on siitä, millaisessa maailmassa haluamme elää. Markkinat eivät ratkaise kaikkea.”

Fakta: Mitä Pariisissa päätettiin?

Yhteinen tavoite: ilmasto voi lämmetä korkeintaan puolitoista astetta. Yli kahden asteen lämpeneminen aiheuttaa tutkijoiden mukaan peruuttamattomia ja arvaamattomia seurauksia.

Jokainen maa ilmoittaa omat päästövähennystavoitteensa. Tavoitteet tarkistetaan joka viides vuosi. Ensimmäinen tarkistus on vuonna 2018. Pariisissa ilmoitettujen tavoitteiden puitteissa ilmasto lämpenee noin kolme astetta. Parannettavaa siis on.

Vuodesta 2020 alkaen kehittyneet maat maksavat yhteensä 100 miljardia dollaria vuosittain, jotta kehittyvät maat voivat vastata ilmastonmuutoksen haasteisiin. Vuonna 2025 päätetään uudesta summasta.