Kaduilla näkyy jälleen turisteja, jotka katosivat Ouagadougousta pitkäksi aikaa tammikuussa 2016 tehdyn terrori-iskun jälkeen.
Toiveikkaat kauppiaat myyvät vimmaisesti festivaalilippiksiä ja vuoden suurimman juhlan kunniaksi painettuja kankaita.
Joka toinen vuosi panafrikkalainen elokuva- ja tv-festivaali FESPACO tuo Burkina Fason pääkaupunkiin 100 000 festivaalivierasta, toimittajaa ja elokuva-alan ammattilaista. Vuodesta 1969 lähtien järjestetty tapahtuma on maailman köyhimpiin maihin kuuluvan maan todellinen voimannäyte.
”FESPACO on Karthagon elokuvajuhlien ohella tärkein afrikkalaiselle elokuvalle omistettu tapahtuma. Yli viisikymmenvuotisen historiansa ansiosta se on ainutlaatuinen ja aluepoliittisesti tärkeä instituutio”, elokuvatutkija Alexie Tcheuyap Toronton yliopistosta kertoo.
Olemme länsiafrikkalaisen elokuvamaailman keskipisteessä.
Festivaalin ensikertalainen Azata Soro on ollut tuotantoassistenttina lukuisissa televisiosarjoissa ja elokuvissa. Nyt Soro näyttelee naispääosaa elokuvassa Thom, joka on toinen festivaalin pääsarjaan valittu burkinalainen elokuva.
”Vastaisuudessa en halua näytellä, vaan ohjata itse,” Soro painottaa.
Vaietuista aiheista, kuten insestistä ja seksuaalivähemmistöistä kirjoittava Soro on varautunut kohtaamaan vastustusta tulevissa projekteissaan.
”Tuntemani ohjaajapariskunta haettiin poliisivoimin kotoaan viime vuonna. He tekivät dokumenttia homoseksuaaleista.”
Guinealaisen ohjaajan M.R. Jean Elliot Ilboudon tapauksessa erityisesti puutteellinen rahoitus asettaa luovuudelle tuskastuttavia rajoja. Ilboudo on tullut festivaalille hakemaan sponsoreita Sierra Leonen sodasta kertovalle elokuvalleen.
Ilboudo tietää sotaelokuvan olevan kunnianhimoinen projekti.
”Jos rahoitus jää vajaaksi, en tee tätä elokuvaa. En halua tyytyä muutamiin kalashnikoveihin, kun todellisuudessa kyliin iskettiin helikoptereista käsin”, Ilboudo selittää kiihkeästi.
”Tietenkin tietokoneella tulisi halvempaa. Pelkästään yksi käsiase maksaa 500 000 frangia (750 euroa), mutta koko kohtauksen voisi tuottaa digitaalisesti 100 000 frangilla (150 eurolla).”
Tietokoneohjelmointi on yhä edullisempaa, sillä kohtauksia ei enää tarvitse lähettää eurooppalaisiin studioihin käsiteltäviksi.
”Täällä osataan tehdä kaikki”, Ilboudo vahvistaa.
Alan jatkuvasta kehityksestä huolimatta televisiossa pyörivät nigerialaiset Nollywood-halpaelokuvat ja brasilialaiset telenovelat ovat työntäneet paikallisen laatuelokuvan ahtaalle.
”Nollywoodin kulutus on saanut uskonnolliset mittasuhteet”, elokuvatutkija Tcheuyap toteaa.
”Ranskankielisen Afrikan elokuvantekijöiden täytyy sopeutua tähän ja löytää oma yleisönsä.”
Festivaaleilla kiertävät laatuelokuvat eivät kuitenkaan päädy televisioon ja matalatuloisessa maassa ilta elokuvateatterissa on rajatun yleisön hupia.
Ouagadougoussa elokuvalippu maksaa 1000 frangia, noin 1,5 euroa. Lippu ei ole kylmää olutta kalliimpi, mutta kynnys maksaa on monelle suuri, kun viihdettä saa televisiosta käytännössä ilmaiseksi.
Myös elokuvateattereiden määrä Burkina Fasossa on romahtanut yli viidestäkymmenestä seitsemään kolmen viime vuosikymmenen aikana.
Kapeiden kotimaan markkinoiden vuoksi festivaalien kautta haetaan erityisesti kansainvälistä näkyvyyttä.
”Afrikkalaisen elokuvan ihmeeksi kutsuttu Timbuktu osoitti, että läpimurto on mahdollista. Näitä elokuvia tulee tulevaisuudessa vielä monta lisää”, Serge Noukoué, pariisilaisen Nollywood-elokuvafestivaalin perustaja uskoo.
Mauritanialaisranskalainen Abderrahmane Sissakon elokuva Timbuktu valittiin vuonna 2014 Cannesin elokuvafestivaaleille ja palkittiin parhaana elokuvana Ranskan César-gaalassa vuotta myöhemmin.
Nuoret ammattilaiset tietävät hyvin työskentelevänsä marginaalisella alalla. Kunnianhimo ajaa Ilboudoa ja Soroa kovaa vauhtia ulkomaille.
”Viidentoista vuoden päästä teen yhteistuotantoja Hollywood-ohjaajien kanssa”, Ilboudo visioi.
Soroa inspiroivat Oscarit ja ranskalaiset elokuvafestivaalit.
”Haluan saavuttaa enemmän kuin Idrissa Ouedraogo. Hän on ainoa burkinalainen ohjaaja, jonka nimen löytää sanakirjoista. Mutta edes häntä ei tunneta ulkomailla.”
Todelliset esikuvat tulevat Länsi-Afrikan ulkopuolelta.
”James Cameron. Hän on tehnyt uskomattomia elokuvia, kuten Avatar ja Terminaattori”, Soro kuvailee.
”Meillä on mielestäni paljon yhteistä. Hänkään ei ole esimerkiksi käynyt elokuvakouluja ja hänellä on hillitön mielikuvitus. Luulen, että joku päivä vielä tapaan hänet.”
Mikä FESPACO?
-Afrikan Cannes’ksi kutsutussa elokuvafestivaali FESPACO:ssa kilpaillaan arvostetun pääpalkinnon Étalon de Yennengan lisäksi yli kahdestakymmenestä eri palkinnosta.
-Lukuisten ulkomaisten rahoittajien, kuten EU:n ja Canal+ -kanavaperheen tuella järjestettävän FESPACO:n tavoite on ensiaskelista lähtien ollut elokuvan luominen ”afrikkalaisilta afrikkalaisille, afrikkalaisista aiheista”.
-Panafrikkalaisiesta aatteesta huolimatta kilpailussa dominoivat ranskankielisen Afrikan maat. Eniten voittajia on viiden vuosikymmenen aikana tullut Marokosta ja Malista.
-Vuonna 2017 parhaaksi elokuvaksi valittiin senegalilaisen Alain Gomis’n Félicité.
-Seuraava Fespaco järjestetään vuonna 2019.