Khmerinkielisessä puheensorinassa toistuu englanninkielinen ilmastonmuutosta tarkoittava sanapari. Anlong Reinin kylätalona toimivan katoksen alla parikymmentä Kirkon Ulkomaanavun ja EU Aid Volunteers -rahoituksen tuella koulutettua vapaaehtoista opettaa paikallisia perheitä varautumaan entistä arvaamattomampiin luonnonkatastrofeihin. Varautuminen on tärkeää, koska se säästää sekä rahaa että ihmishenkiä, kouluttajat painottavat.
Saavatko kyläläiset ajoissa tiedon tulvariskistä ja onko käytössä varakastelujärjestelmiä, kun kuivuus iskee? Mihin lapset ja vanhukset evakuoidaan?
Kyläpäällikkö Heoung Tesin suku on oppinut pärjäämään sekä paahtavan auringon että rankkasateiden kanssa. Viime vuodet ovat kuitenkin olleet tavallista vaikeampia eivätkä vanhat opit enää tunnu pätevän.
On kuin pilvenmöhkäle varjostaisi hymyn pois ystävällisiltä kasvoilta, kun Heoung mainitsee sanan ilmastonmuutos.
”Ilmastonmuutos pelottaa meitä kaikkia.”
Pahinta ovat ääri-ilmiöiden äkillisyys ja rajuus. Ennen luonto kertoi itse, oliko tuloillaan kuiva kausi vai rankkasade.
”Jos ravut tekivät pesänsä keskelle vetisintä riisipeltoa, edessä oli kuivuus ja pystyimme varautumaan siihen. Pellon reunoilla pesivät ravut ilmoittivat sadekaudesta”, kertoo Heoung.
Nyt luontoäiti tuntuu olevan niin sekaisin, ettei sen äkkipikaisiin muutoksiin ehdi reagoida.
Pahin riesa on satunnaisesti iskevä kuivuus, joka saa maanviljelijät hakeutumaan muualle töihin. Koko kylän hyvinvointi kuihtuu, kun sipuleja ja riisiä ei ehtyvillä pelloilla viljellä myytäväksi asti.
Kambodzha on ilmastonmuutoksen vaikutuksille altteimpia maita.
”Emme voi vaikuttaa ilmastonmuutokseen, mutta voimme vähentää sen tuhoja”, Heoung sanoo.
”Kambodzhalaisten innostuneisuus ympäristönsä kehittämiseen oli sykähdyttävää, todellista kotiseuturakkautta. Heoung Tes oli yksi monista, joka vaikeuksista huolimatta näki tulevaisuutensa paikassa, johon hän on juurtunut.”
– Elisa Rimaila