Kreikan läpikuultavia vesiä katsoessa ei tule heti mieleen, että muovin kasaantuminen kelluvaksi jätepyörteeksi on nyt Välimerenkin vitsaus. Kykladien saariston kadut ja turistien uimarannat siivotaan päivittäin. Hiekka vaikuttaa roskattomalta, myös meren pohjassa. Sivummalla törmää kuitenkin merestä ajautuneseen sekalaiseen jätteseen. Hiljaisiin poukamiin kasaantuu muovipusseja ja muovitavaroita.

Espanjalaisen Cádizin yliopiston tutkijaryhmän mukaan tilanne on verrattavissa valtameristä löydettyyn viiteen laajaan jätepyörteeseen. Välimerellä suurin osa pintavesien jätteestä on millimetrin kokoisiin paloihin hajonnutta muovia. Isomman muovin osuus on suhteessa jopa suurempi, minkä arvellaan johtuvan saastelähteiden läheisyydestä. Välimeren 1 000–3 000 tonnin jätepyörre taas johtuu ihmisten aiheutamasta paineesta ja lähes suljetun merialueen ulosvirtauksesta, joka tapahtuu syvässä vesikerroksessa.

Pari vuotta sitten haastattelin Naxoksen ja Pienten Kykladien kunnan varapormestaria, Dimitris Lianosia. Hän kertoi, että Kreikan tuulisten saarten ongelma on muovin leijuminen ympäristöön. Kaupungista ja rannoilta kerätty muovi päätyy helposti takaisin mereen Naxoksen rantakallion avokaatopaikalta.

Lianoksen mukaan jätehuolto ei ole ajankohtaisten kysymysten kärjessä saaristossa, joka kärsii väestökadosta.

”Yhteiskuntamme vasta kypsyy kierrätykseen. Hitaalla etenemisellä varmistamme oikean suunnan. Asukkaiden ja erityisesti hotellien ja ravintoloiden pitäisi  olla paremmin kartalla. Ihmiset vastustavat kierrätystä, koska se aiheuttaa lisäkuluja.”

Euroopan unioni on painostanut Kreikkaa korkeilla sakoilla tehostamaan jätehuoltoa. Naxoksen keskiosaan perustetun uuden kaatopaikan suunnitteli saksalainen konsultti, ja EU rahoitti hanketta seitsemällä miljoonalla eurolla. Naxoskin on ottanut pieniä askelia: nykyään merenrannan kaatopaikka on peitetty.