1) Mikä on Suohpanterror?
Suohpanterror, ”suopunkiterrori”, on pseudonyymi saamelaiskollektiiville, joka toimii kansalaisaktivismin ja taiteen kentillä.
Haluamme nähdä alkuperäiskansojen ja muiden vähemmistöjen tasa-arvoisten oikeuksien toteutuvan niin Saamenmaalla kuin maailmanlaajuisesti. Jos haluaa muutoksia, niitä on vaadittava.
2) Miksi syytätte Pohjoismaita kolonialismista?
Norja, Ruotsi, Suomi ja Venäjä harjoittavat kolonialismia Saamenmaalla. Tähän ovat suurelta osin syynä alueella sijaitsevat kaivannaisvarat, joiden arvoksi on arvioitu 1000 miljardia euroa. Myös ilmastonmuutoksen vaikutuksesta intressit koillisväylälle ovat kasvaneet.
3) Miksi pidät saamenpukua, gáktia, väärinpäin?
Gákti väärinpäin on hiljaisen protestin merkki. Saamelaiset eivät ole pitäneet suurta meteliä kaltoin kohtelusta. Nykyinen sukupolvi on alkanut tuoda epäkohtia esille.
4) Miksi epäkohdista on alettu puhua juuri nyt?
Tietoisuus lähihistoriassa tapahtuneesta kaltoin kohtelusta on lisääntynyt – siitäkin huolimatta, että koululaitos vaikenee yhä asiasta.
Nykyisin ymmärretään, ettei vika ole meissä tai esimerkiksi vanhemmissamme, jotka ovat mahdollisesti hävenneet alkuperäänsä, vaan valtioissa, jotka ovat toimineet väärin ja pyrkineet tukahduttamaan kulttuuriamme.
Lisäksi saamelaisjärjestöjen, aktivistien, taiteilijoiden ja politiikkojen pitkäjänteinen työ, saamelaisen median lisääntyminen ja kommunikoinnin helpottuminen ovat vahvistaneet meitä.
5) Miksi kuitenkin peität kasvosi?
Koska haluamme suojella yksityisyyttämme ja kiinnittää huomion asioihin, emme henkilöihin, jotka ryhmään kuuluvat.
6) Mitä saamenpuku sinulle merkitsee?
Puku on yksi näkyvimmistä symboleistamme. Se on henkilökohtainen ja kertoo kantajastaan ja hänen suvustaan. Se on myös osa rikasta ja taidokasta käsityökulttuuriamme. Minulle puku merkitsee kuulumista johonkin suurempaan – jatkumoa, johon esi-isäni ja tulevat sukupolvet kuuluvat.
Kiinassa valmistetut feikkipuvut, joita myydään naamiaisasuiksi, ovat yksi kulttuurisen omimisen muoto, jossa vähätellään vähemmistön kulttuuria ja sen symboleja.
Voisi kysyä, miten suomalaiset suhtautuisivat, jos siniristilippua käytettäisiin piknikvilttinä tai muita kansallisia symboleita tuotaisiin esiin häpäisytarkoituksessa?
7) Mikä merkitys Saamelaisten kansallispäivällä 6.2. on sinulle?
Päivä muistuttaa elinvoimasta ja yhtenäisyydestämme neljän valtakunnan alueella. Nämä ovat halkoneet rajoillaan Saamenmaata. Tänä vuonna tulee sata vuotta ensimmäisestä pohjoismaisesta saamelaiskokouksesta. Haluamme nähdä paljon kehitystä seuraavan sadan vuoden aikana.
8) Miksi saamelaisten oikeuksista puhuttaessa keskustelu kääntyy usein saamelaisten keskinäisiin riitoihin?
On helppoa kääntää keskustelun aihe johonkin muuhun kuin suurempiin rakenteellisiin ongelmiin. Se on populistista politiikkaa. Tässä ovat kunnostautuneet niin kansanedustajat kuin saamelaiskäräjien jäsenetkin. Eiväthän suomalaisetkaan ole kaikista asioista samaa mieltä, mutta silti Suomessa ei toivota esimerkiksi Venäjän päättävän Suomea koskevista asioista.
9) Miksi saamelaismääritelmä hiertää Lapissa ja ketkä ovat määritelmää vastaan?
Ongelmallinen on lain kohta, jonka mukaan maa-, veronkanto- tai henkikirjassa tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaiseksi merkittyjen henkilöiden jälkeläiset voivat hakea äänioikeutta saamelaiskäräjienvaaleihin.
Lappalaiselinkeinoilla on tarkoitettu kuitenkin vain elinkeinoa, ei etnisyyttä. Tässä määritelmässä on mitätöity saamelaisten näkemys.
Vain saamelaiset itse voivat määritellä, kuka on saamelainen, kuten YK ohjeistaa. Suomalaiset eivät sitä voi määritellä, eivät edes kansanedustajat norsunluutorneistaan.
10) Mitä toivoisit, että saamelaisilla olisi toisin 100-vuotiaassa Suomessa?
Toivon itsemääräämisoikeutta, lisää mahdollisuuksia vaikuttaa maankäyttöön, mahdollisuutta opiskella saamea asuinpaikasta riippumatta, saamenkielisten palveluiden turvaamista.
Toivon, ettei peruskoulussa vaiettaisi saamelaisista. Odotamme, että valtio pyytää anteeksi kaltoinkohtelua, maiden ryöstöä ja assimilaatiopolitiikkaa.
Toiveissa on myös totuuskomissio, joka selvittäisi saamelaisten kokemia ongelmia ja valaisisi suomalaisia siitä, mitä on tapahtunut.
Vuosi 2017 sopisi tälle hyvin, kun sekä Suomessa että Saamenmaalla vietetään 100-vuotisjuhlia.