Norjan Greenpeace ja toinen ympäristöjärjestö Natur og Ungdom ovat haastaneet Norjan valtion oikeuteen, koska valtio on myöntänyt uusia öljynporauslupia Pohjois-Norjassa useille öljy-yhtiöille. Luvat on myönnetty sen jälkeen, kun maa allekirjoitti YK:n Pariisin ilmastosopimuksen.

Norja oli ensimmäisiä sopimuksen allekirjoittajia. Haastajien mukaan öljynporauksen laajentaminen estää ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamisen.

Oikeusjuttu jatkaa samankaltaisten sarjaa maailmalla. Näissä haasteissa kansalaiset vaativat valtioita pitämään kiinni velvollisuudestaan suojella kansalaisiaan ilmastonmuutokselta. Toimilla onkin kiire. Maailman ilmatieteenlaitos WMO kertoi lokakuun lopulla, että maailman hiilidioksidipitoisuus oli viime vuonna korkeimmalla tasolla 800 000 vuoteen.

Joulukuussa 2015 solmitulla Pariisin ilmastosopimuksella tavoitellaan lämpötilan nousun pysäyttämistä kahteen tai jopa 1,5 asteeseen.

Norjan Greenpeacen maajohtaja Truls Gulowsen sanoo, ettei tiedä lainkaan, miten oikeudessa käy.

”Meidän pitäisi voittaa. Tiede on vahvasti puolellamme. Perustuslain ympäristöpykälää ei ole kuitenkaan testattu koskaan aikaisemmin.”

Greenpeace ja toinen haastaja Natur og Ungdom vetoavat perustuslain pykälään 112, jonka mukaan: ”Jokaisella ihmisellä on oikeus terveyttä edistävään ympäristöön ja luontoon, jonka tuottavuutta ja monimuotoisuutta ylläpidetään. Luonnonvaroja tulee hallita tavalla, joka perustuu laajaan ja pitkäjänteiseen harkintaan. Tämän saman oikeuden säilyminen myös seuraaville sukupolville tulee varmistaa. Valtiovallan vastuulla on toimia niin, että nämä periaatteet toteutuvat.”

Norjan valtion puolesta oikeutta käy öljy- ja energiaministeriö. Nyt ennen oikeudenkäyntiä ministeriö on vaitonainen. Viestinnästä sanotaan, että Norjan öljypolitiikasta on laaja konsensus.

”Olemme valmistelleet Norjan osallisuutta Pariisin sopimuksesta ajatuksella, että saavutamme ilmastotavoitteet, vaikka pidämme kiinni myös vahvasta ja kilpailukykyisestä öljyteollisuudestamme.”

Tämän enempää ministeriö ei tahdo asiaa kommentoida Maailman Kuvalehdelle.

Greenpeacen Gulowsen kertoo, että ainakin oikeusjuttu on lisännyt keskustelua öljyteollisuuden oikeutuksesta Norjassa. Syyskuun parlamenttivaaleissa valta säilyi tähänkin asti valtaa pitäneillä eli öljytuotantoa kannattaneilla. Mikään ei siis muuttunut, vaikka öljynporaus oli yksi suurista kysymyksistä vaaleissa. Keskustelua vaalit kuitenkin Gulowsenin mukaan lisäsivät.

Tuoreen kyselyn mukaan noin 44 prosenttia norjalaisista haluaisi jättää osan öljystä maan alle ilmastonmuutoksen takia, 42 prosenttia ei.

Norja on pieni Pohjoismaa, joka on rikastunut öljyllä. Öljyteollisuus työllisti vuonna 2016 hieman yli 185 000 ihmistä. Öljy on edesauttanut hyvinvointia.

Öljynporauksen rajoittaminen jakaa mielipiteitä Norjassa. Öljy on tuonut maalle paljon rahaa, ja nyt kun öljyn maailmanmarkkinahinta on alhaalla, moni öljyn parissa työskennellyt on menettänyt työnsä. Vielä vuonna 2013 se työllisti viidenneksen enemmän ihmisiä kuin kolme vuotta myöhemmin.

Greenpeacen Gulowsen ymmärtää, että öljy on maalle tärkeä, eikä hän edes ehdota öljyntuotannon lopettamista. Uusia lähteitä ei sen sijaan hänestä pidä enää avata.

”Nyt käytössä olevat lähteet voivat pysyä tuotannossa, mutta tuotantoa ei pidä laajentaa yhtään. Sen sijaan meidän on syytä keksiä uusia keinoja työllistää ihmisiä.”

Sitä paitsi tarvitaanko öljyä edes lisää? Uusiutuvat energiamuodot halpenevat koko ajan ja sähköautot edistyvät. Juuri Norja on hyvä esimerkki sähköautoilun edistämisestä. Noin 60 prosenttia rekisteröitävistä autoista on Norjassa sähköautoja, ja Norja on sähköautomaiden ykkönen.

Samanlaisia oikeusjuttuja on maailmalla nähty monia muitakin, esimerkiksi Belgiassa, Yhdysvalloissa ja Filippiineillä.

Hollannissa tuomioistuin päätti vuonna 2015, että Hollannin pitää leikata kasvihuonekaasupäästöjään ainakin 25 prosentilla vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta. 

Kanteen takana oli ympäristöjärjestö Urgenda, jonka mukaan Hollanti ei ole tehnyt tarpeeksi kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi ja kansalaistensa suojelemiseksi ilmastonmuutokselta.

Tuomioistuin oli samaa mieltä. Sen mukaan Hollanti ei voi olla tekemättä osuuttaan vedoten siihen, että muut maat eivät leikkaa päästöjään.

Edellinen Hollannin hallitus valitti päätöksestä maan seuraavaan oikeusistuimeen ja siitä juttu jatkaa todennäköisesti korkeimpaan oikeuteen – voittipa kumpi tahansa. Seuraavassa oikeusasteessa tapaus tulee käsittelyyn ensi vuoden alkupuolella.

Urgandan oikeusneuvonantaja Dennis van Berkel sanoo Maailman Kuvalehdelle, että hallitus on valituksessaan kiinnittänyt huomion etenkin vuoden 2030 tavoitteeseen. Silloin Hollannin pitää oikeuden päätöksen mukaan vähentää hiilidioksidipäästöjään 49 prosentilla vuoden 1990 tasosta.

”Vuoden 2020 tavoitteeseen päästään kyllä. Hollannilla on paljon hiilivoimaa, ja niitä voimaloita pitää vain sulkea. Myöhempi tavoite on suurempi hyppäys. Meidän mielestämme ei edes tarpeeksi suuri, mutta edistystä kuitenkin.”

Van Berkelin mukaan oikeusjuttu on nostanut ilmastokysymyksen tapetille Hollannissakin. Aiemmin maalla ei ole edes ollut omaa ilmastopolitiikkaa, vaan maa on pyrkinyt EU:n tavoitteisiin. Näin tekevät useimmat muutkin, mutta Urgendan mielestä EU:n tahti on aivan liian hidas. Euroopasta Saksa ja Tanska ovat asettaneet tavoitteensa korkeammalle kuin EU vaatii.

EU:n tavoite vuoteen 2020 mennessä on vähentää päästöjä 20 prosenttia vuoden 1990 tavoitteesta. Vuoden 2030 tavoite on vähintään 40 prosenttia.

Hollannin Greenpeacen ilmasto- ja energiakampanjoitsija William Wiskerke on oikeuden päätökseen tyytyväinen.

”Koska 25 prosenttia on oikeuden päätös, hallituksen pitää kyetä ottamaan tämä huomioon energiapäätöksissään. Hallituksen pitäisi siksi sulkea hiilivoimaloita ennen vuotta 2020.”

Hallitus ei ole halunnut puhua aktivisteille asiasta.

On vielä epäselvää, miten 14. marraskuuta alkavassa Norjan oikeuskäsittelyssä käy. Hollannin Urgendan Dennis van Berkelin mukaan Norjan tapaus ei poikkea paljoakaan Hollannin oikeusjutusta, ja siksi aktivisteilla siellä on kaikki mahdollisuudet voittaa. Hollannin oikeusjutussa ei Berkelin mukaan käytetty mitään maan laissa olevaa erityispykälää vaan aivan tavallista lakia.

Oikeuden mukaan valtiolla on lain mukainen velvollisuus suojella kansalaisiaan ja siksi oikeus on määrännyt tarpeellisia toimenpiteitä tavoitteeseen pääsemiseksi.

Monien muiden oikeusoppineiden mielestä kanne tulee puolestaan kaatumaan. Esimerkiksi Helsingin yliopiston ympäristö- ja energiaoikeuden professori Ari Ekroos arvelee, että ”haaste kaatuu prosessiin”.