Elsalvadorilaisen El Tuncon rantakylän raitilla käy kuhina. On iltapäivä ja pupusoja myyvät kojut ovat avanneet ovensa.
Suomeksi hassulta kuulostava pupusa on El Salvadorin kansallisruoka, joita pipil-heimo alkoi valmistaa yli 2 000 vuotta sitten. Pupusat ovat yleensä maissista valmistettuja pyöreitä lättyjä, joiden päälle laitetaan lihaa tai esimerkiksi äyriäisiä. Perinneherkku kuorrutetaan curtidolla, vihannesseoksella, jota löytyy jokaisen pupuserían eli pupusa-ravintolan pöydästä.
Pupuseriassa alkaa olla ahdasta, kun astumme kuvaajan kanssa sisään.
El Tunco on maailmankuulu erinomaisesta surffirannastaan, ja koko päivän aalloilla keinuneet surffaajat etsivät joukolla nälkäisinä syötävää. Pupusat ovat paitsi täyttäviä, myös edullisia ja nopeita valmistaa.
Pöydät täyttyvät nopeasti ja keittiöhenkilökunnan kiire alkaa. Siksi pupuseríassa pari vuotta työskennelleellä Rosa Escobarilla ei olisi juuri nyt aikaa jutella. Hän kuitenkin häkeltyy saamastaan huomiosta ja suostuu antamaan lyhyen haastattelun.
Kiire on Escobarille mieluinen juttu. Aina niin ei ole ollut.
”Ennen El Tunco oli uinuva kylä, jossa ei ollut käytännössä mitään muuta kuin ranta”, kuvaa Escobar.
Kylä alkoi kuitenkin muuttua yli kymmenen vuotta sitten, kun surffaajat löysivät sen. Turistien vanavedessä rannalle nousi pieniä hotelleja ja yhä useampi paikallisista alkoi hankkia elantoaan turismista.
Mistään massaturismista ei kuitenkaan voida edelleenkään puhua. Joulukuussa sesonkiajan kynnyksellä El Tuncossa on väljää viikonloppuja lukuun ottamatta. Viikonloppuina paikalliset ja turistit juhlivat yhdessä El Tuncon monissa rantabaareissa. Kylä on erityisen suosittu pääkaupungin asukkaiden vaapa-ajanviettopaikkana.
Rosa Escobar on alkuperäinen tuncolainen, joka on ehtinyt nähdä maailmaa muuallakin.
”Asuin Yhdysvalloissa kolme vuotta ja sielläkin minulla oli pupusería.”
Escobar halusi kuitenkin tulla takaisin kotiseudulleen. Suurin syy siihen löytyy pupuserian tiskin takaa.
”Minulla on kolme lasta, joista kaksi työskentelee kanssani. Halusin palata ollakseni lähellä lapsiani”, hän sanoo ja hymyilee tyttärelleen, joka jatkaa pupusojen valmistamista asiakkaille.
El Salvador on yksi maailman väkivaltaisimmista maista sotaa käyviä lukuun ottamatta, minkä vuoksi turvallisuus ei ole itsestään selvä asia.
Turismin myötä Libertadin osavaltiossa sijaitseva El Tunco on myös rauhoittunut. Alue on vartioitu ja siellä on jopa oma pieni poliisiasema.
”Turismin myötä hintataso täällä on tietenkin noussut, mutta se on kuitenkin parempi asia kuin turvattomuus. El Tuncossa uskaltaa kävellä myös pimeän tultua eikä esimerkiksi ravintolan ovilla ole aseistettuja vartijoita”, Escobar sanoo tyytyväisenä, vaikka hänen tienestinsä ovat tippuneet huomattavasti El Salvadoriin palaamisen jälkeen.
”Teemme töitä kuutena päivänä viikossa kahdeksasta kymmeneen. Tienaamme 0,50 dollaria tunnilta.”
Pupuseríaan alkaa valua lisää asiakkaita ja Escobar vilkuilee hermostuneesti keittiöön. Häntä tarvittaisiin siellä.
Asiakkaat tilaavat erityisesti paikan erikoisuutta, valkosipulikuorrutettua pupusaa. Listalla on vaihtoehtoja myös kasvissyöjille, esimerkiksi paikallisella loroco-kasvilla kuorrutettua pupusaa myydään paljon. Sama pätee katkarapu-pupusoihin ja muihin mereneläviin. Ne kun tulevat tuoreena pöytään viereisestä Tyynestämerestä. Pupusat valmistetaan täällä joko riisi- tai maissijauhosta.
Pupusa on edullinen herkku, sillä yhden pupusan hinta on ainoastaan dollarin. Juuston kanssa hinta nousee 1,5 dollariin.
Escobar ei osaa sanoa montako pupusaa hän myy päivittäin, mutta jonosta päätellen useita kymmeniä.
Herkullinen tuoksu alkaa täyttää ravintolan. Keittiö on pieni, mutta kaikilla on oma tehtävänsä ja yhteentörmäyksiltä vältytään. Keittiöön kaivataan nyt kipeästi myös Escobaria, johon tyttäret luovat merkitseviä katseita.
Ennen paistopuuhiin palaamista hän ehtii kuitenkin paljastaa täydellisen pupusan reseptin.
”Jokaisella on oma tekniikkansa ja tyylinsä, mutta minun mielestäni tärkeintä on taikina. Sen pitää olla juuri sopivaa: ei liian löysää, mutta kuitenkin tahmaista.”
Jätämme kuvaajan kanssa työt sikseen ja liitymme muiden asiakkaiden seuraksi jonoon.
”Niin hyvää, taidan ottaa pari myös mukaan”, kuvaaja sanoo ensimmäistä kertaa pupusaa maistaessaan.