Perinteisesti Pohjoismaissa ei olla oltu yhtä kiinnostuneita ilmastonmuutoksesta kuin esimerkiksi Etelä-Euroopassa, jossa kuivuuden vaikutukset näkyvät jo maataloudessa. Arktisen alueen laihat jääkarhut tai Portugalin metsäpalot tuntuvat suomalaisten näkökulmasta katsottuna kaukaisilta. Suomessa ilmiöstä on puhuttu lähinnä tulevaisuuden sukupolvien ongelmana.

Nyt asetelmaa yritetään muuttaa. Uunituore tietokirja Hyvän sään aikana maalaa synkkää kuvaa siitä, miten ilmastonmuutos näkyy ja tulee näkymään myös Suomessa.

Kun muun maapallon lämpötila nousee kolme astetta, lämpenee pohjoinen Suomi luultavimmin kuusi astetta. Ja samalla kun ympäristö muuttuu, muuttuu myös suomalainen eläimistö. Uusia lajeja tulee ja vanhoja katoaa.

Suomen keskilämpötila on noussut 2,3 astetta esiteollisesta ajasta, mikä tarkoittaa sitä, että Suomi on ylittänyt jo nyt esimerkiksi Pariisin ilmastonsopimuksen tavoitteen pysäyttää ilmaston lämpeneminen kahteen asteeseen.

Miten yksittäisen ihmisen pitäisi tähän suhtautua?

”Lukija saa surra, ahdistua ja kokea, että ilmastonmuutos on rankka asia. Tiedonhankinta ja perspektiivin laajentaminen kuitenkin osaltaan torjuu ahdistusta ja uskon vahvasti, että tieto lisää toimintakykyä”, sanoo toimittaja-tietokirjailija Hanna Nikkanen.

Yksi näkökulma ei riitä

Kirjan on toimittanut 21 journalistiikan opiskelijaa Tampereen yliopistosta Hanna Nikkasen ohjauksessa.

Kun Nikkanen alkoi miettiä projektia, oli tavoitteena valita aihe, jonka käsittelyyn yksi näkökulma ei riittäisi. Tuloksena syntyi ilmastonmuutosta käsittelevä tekstikokoelma, jota Nikkanen kutsuu ”jutustoksi”.

”Ilmastojournalismi vaatii sen, että aihetta käsitellään monesta näkökulmasta. Pelkän yksittäisen jutun tekeminen on mahdotonta, koska aihe on liian laaja vain yhdeksi jutuksi. Ilmastojournalismin ongelma on usein se, että on haettu vain yhtä aiheuttajaa tai ratkaisua.”

Kirjan tarkoituksena on osaltaan laajentaa ilmastonmuutokseen liittyvää keskustelua monipuolisemmaksi ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon yltäväksi keskusteluksi, joka huomioitaisiin lainsäädännössä, verotuksessa ja maatalouden uudistamisessa.

Nikkasen mielestä myös yrityksiä tarvitaan mukaan, sillä ilman yritysten panosta on hankala onnistua.

”Jos esimerkiksi ruokakulttuuri muuttuu, se vaatii arjen muuttumista ja esimerkiksi lihansyönnin selvää vähentämistä, sen muutoksen normalisoimista.”

”Ihmisten vaadittava aiheen käsittelyä”

Toistaiseksi ilmastonmuutos ei ole yltänyt juurikaan Suomessa vaaliteemoihin ja keskustelu politiikassakin on ollut vähäistä, mikä on Nikkasen mukaan johtanut siihen, että elinkeinopolitiikkaa on voitu tehdä ilmastosta piittaamatta.

”Se, mitä yksittäinen ihminen voi tehdä, on puhua aiheesta ja vaatia sen käsittelyä. Niin kauan, kun äänestäjät eivät vaadi aihetta käsiteltäväksi, se ei sellaiseksi nouse.”

Ennen kirjaprojektia Nikkanen oli kokenut usein olevansa yksin huolensa kanssa. Projektin aikana toiveikkuus tulevaisuutta kohtaan lisääntyi, kun hän huomasi, että aiheeseen ollaan vähitellen heräämässä ja sen parissa työskentelee koko ajan enemmän eri alojen asiantuntijoita.

”Aiemmin aihe oli ongelma, jota kukaan ei pienen tutkija- ja aktivistipiirin ulkopuolella ottanut käytännössä tosissaan. Nyt se on kuhiseva muurahaispesä. Ja se on itselleni toiveikkain asia.”

Hanna Nikkanen ja työryhmä: Hyvän sään aikana – mitä Suomi tekee, kun ilmasto muuttaa kaiken. Into, 2017.