Iloisuutta, värejä ja persoonallisuutta.
Näin Samia Mohamud kuvaili afrikkalaista muotia Maailman Kuvalehdelle viime vuoden marraskuussa, jolloin African Fashion Festival Helsinki eli AFFH oli vielä unelma, jolle kerättiin joukkorahoitusta Mesenaatti-kampanjan avulla.
Loppiaisena unelmasta tuli totta, kun loppuunmyyty Suomen ensimmäinen afrikkalaisen muodin tapahtuma täytti pimeän tammikuun ja Glorian Flowers of Life -areenan Mohamudin lupaamilla väreillä, upeilla vaatteilla ja afrikkalaisen kulttuurin nautiskelijoilla.
Vaikka tapahtuma esiteltiin muotitapahtumana, oli AFFH paljon enemmän kuin mallien päälle puettuja vaatteita. Paikan päällä pääsi nauttimaan tarttuvista rytmeistä, upeasta laulusta, heimotanssista, mausteisesta ruoasta ja kylmistä juomista, puheenvuoroista, lämmöstä kuin huumorista. Muotinäytösten päätteeksi noustiin penkistä ja bailattiin James Nikanderin, Ike Ikegwuonun, Seksikkään Suklaan ja Prinssi Jusufin kanssa.
Harva muotinäytös tarjoaa vastaavanlaista irrottelua.
AFFH eroaa perinteisestä muotinäytöksestä muutenkin. Siinä missä vaikkapa New Yorkin muotiviikot tulee helposti mieltäneeksi pienen muotieliitin sisäpiiritilaisuudeksi, jonne ei ole pääsyä, ellei päällä satu olemaan vähintään tuhansia euroja Versacea tai Chanelia, on AFFH koko kansan tapahtuma, jonka suurin hienous piilee sen hiomattomuudessa ja inhimillisyydessä. Yleisössä nähtiin kaikenikäisiä ja -näköisiä ihmisiä, juontaja Diana Mansaray kertoi avoimesti jännittävänsä, juontajapari Ehi Enakimio arvuutteli yleisön vaatteiden tarinoita. Kömmähdyksille vitsailtiin ja nollakoon huippumallien sijaan vaatteita esittelivät myös tavalliset ihmiset.
Illan hienoimpiin hetkiin kuului, kun Musta Barbaarina aiemmin tunnettu James Nikander saattoi catwalkille kunniavieras Maija Mattilan, suomalais-nigerialaisen Downin syndroomaa sairastavan mallin. Mattilan ja Nikanderin kierros lavalla korosti hienosti tapahtuman ideaa – sitä, että afrikkalainen muoti kuuluu kaikille.
Ennen kaikkea African Fashion Festival Helsinki on osoitus siitä, mihin visiot, päämäärätietoisuus ja palava intohimo voivat kantaa.
”Tämä on ollut unelmani jo kolme vuotta. Kiitos äidilleni, joka toi minulle korut Keniasta ja jota ilman tätä tapahtumaa ei olisi”, tapahtuman ideoija ja pääsuunnittelija Samia Mohamud sanoo selvästi liikuttuneena.
Äidin tuomiin tuliaiskoruihin ihastunut somalialaistaustainen Mohamud yritti etsiä Suomesta lisää afrikkalaisia koruja niitä löytämättä. Siitä alkoi työ, jonka tavoitteena on tehdä afrikkalainen muoti ja vaateteollisuus tunnetummaksi Suomessa.
”Moni on ehkä nähnyt afrikkalaisia vaatteita, mutta harva tuntee niiden tekijän. Tämä ei ole hyväntekeväisyyttä, vaan omaehtoista liiketoimintaa”, Mohamud tiivisti.
Vielä marraskuussa Suomen ensimmäisen afrikkalaisen muotitapahtuman toteutuminen oli epävarmaa. Joukkorahoituskampanja oli jo puolessa välissä, mutta 18 500 euron tavoitesummasta oli koossa vain pieni siivu.
Tekijät kuitenkin jaksoivat uskoa unelmaansa. Tavoitesummaa laskettiin ja AFFH päätettiin siirtää tapahtumakeskus Telakasta pienempiin tiloihin. Samoihin aikoihin myös sana levisi ja yleisö innostui. Lippujen kysyntä nousi ja moni halukas jäi ilmankin lippua. Osa yritti metsästää omaansa vielä muutama tunti ennen tapahtuman alkua.
Se kertoo siitä, että afrikkalaiselle väri-ilottelulle on paikkansa usein harmaata ja mustaa vaatetusta suosivien suomalaisten joukossa.
Jatkossa tapahtumasta voi odottaa yhä ammattimaisempaa, sillä sen taustalle on perustettu uusi yhdistys African & Global Design ry, jonka on määrä vastata pääjärjestelyistä.
Siksi ei tunnukaan liioitellulta sanoa, että African Fashion Festival Helsinki on tullut Suomeen jäädäkseen.