Kauppatieteiden opiskelija Otso Sillanaukee, 23, noudattaa jätteetöntä elämäntapaa. Hän välttää muovia niin pitkälti kuin mahdollista ja pyrkii ostamaan vain kierrätettäviä asioita.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Sillanaukee harjaa hampaansa bambusta valmistetulla hammasharjalla, tekee deodoranttinsa ruokasoodasta, eikä osta muoviin pakattuja tuotteita.

Sillanaukee tutustui zero waste -ajatteluun kaksi vuotta sitten katsellessaan Youtube-videoita. Ruutuun ilmestyi video, jossa kalifornialainen Bea Johnson esittelee Googlelle elämäntyyliään.

Johnson kertoo videolla, kuinka hän tuottaa vuoden aikana vain yhden lasipurkin sekajätettä.

Sillanaukee vaikuttui heti. Hän oli jo kiinnostunut ympäristöasioista ja kierrättänyt jätteensä lapsesta asti. Neljän neliömetrin keittiöstä löytyi valmiiksi kahdeksan eri roska-astiaa. Suunnitelmissa oli ollut ostaa vielä yhdeksännes muoville.

”Videon jälkeen kaikki loksahti paikoilleen. Aloin pohtia sitä, miksi käytän niin paljon aikaa lajitteluun, kun voin vaihtoehtoisesti olla tuottamatta jätettä”, Sillanaukee sanoo.

”Aloin pohtia sitä, miksi käytän niin paljon aikaa lajitteluun.”

Ensimmäiseksi Sillanaukee luki kaiken mahdollisen muovin tuotannosta ja etsi netistä vinkkejä kulutustottumustensa muuttamiseen.

Sitten Sillanaukee lopetti noutokahvien ja virvoitusjuomien ostamisen ja päätti hankkiutua eroon kaikesta ylimääräisestä tavarasta: käyttämättömistä vaatteista ja astioista, koriste-esineistä ja tarpeettomista lahjoista.

Tavaraa riittikin. Kellarikomero ja 36 neliön yksiön kaapit pursusivat ääriään myöten. Pelkästään paitoja miehen kotona oli kaksi rekillistä.

Kun Sillanaukeen Facebook-profiili täyttyi myynti-ilmoituksista, ystävät huolestuivat.

”Onko kaikki hyvin? Onko sinulla rahaa?” Sillanaukeelta kysyttiin.

Enää Sillanaukee ei joudu rauhoittelemaan lähipiiriään. Monet ovat innostuneet jopa vähentämään muovin kulutusta.

”Myös äitini valmistaa nykyään itse oman deodoranttinsa. Yksi kaveri taas vinkkasi vähän aikaan sitten, kuinka oli löytänyt teräksiset take away -aterimet”, Sillanaukee sanoo.

Suurin havainto jätteettömään elämään siirtymisen jälkeen Sillanaukeelle oli huomata, kuinka paljon yhteiskunta pyörii kuluttamisen ja muovin ympärillä.

”Jopa luomukukkakaali pitää kääriä muoviin”, Sillanaukee päivittelee.

Se, että valtaosa ruoasta tulee kauppoihin muovipakkauksissa, on Sillanaukeen mukaan niin arkipäiväistä, että ihmiset eivät edes kyseenalaista sitä.

”Jos meillä ei olisi toimivaa jätehuoltoa, joutuisimme aika suureen paniikkiin jätteiden määrän vuoksi, sillä yrityksillä ei tällä hetkellä ole velvoitteita huolehtia tuottamiensa jätteiden käsittelystä. Vastuu on jätetty täysin kuluttajille.”

Koska muovi on halvimpia pakkausmateriaaleja, yritykset eivät luovu sen käytöstä, elleivät kuluttajat sitä omalla ostokäyttäytymisellään vaadi – tai valtiot rajoita sääntelyllä, Sillanaukee muistuttaa.

Halpatuotannon kannattavuus näkyy myös siinä, että yritykset valmistavat tuotteita, jotka hajoavat helposti. Sitä markkinointia ja tilastotieteitä opiskellut Sillanaukee kritisoi voimakkaasti.

”Ei ole mitään syytä sille, että vaatteiden pitäisi rispaantua puolen vuoden käytön jälkeen.”

Myös se, että jokaiselle kodin pinnalle on satoja eri pesuaineita, on Sillanaukeen mielestä puhtaasti markkinointikikka.

”Miksi ihminen tarvitsisi erikseen lavuaarin puhdistusaineen, kun kaiken saa puhtaaksi peruspesuaineella?”

Itse hän käyttää siivoamiseen ruokasoodaa, valkoviinietikkaa tai palasaippuaa.

Sillanaukeen mukaan yritykset käyttävät monesti ekotuotteissakin markkinointia asioiden kaunisteluun ja mukavan imagon näyttämiseen. Todellisuus tuotteen takana saattaa kuitenkin olla täysin toisenlainen.

”Sellainen viherpesu voi jopa ruokkia ei-kestäviä kulutustottumuksia”, Sillanaukee sanoo.

”Miksi ihminen tarvitsisi erikseen lavuaarin puhdistusaineen?”

Sillanaukee on jakaa omia vinkkejään Nollahukka-blogissaan.

Parhaiten jätteeltä välttyy miehen mukaan, kun tekee itse. Esimerkiksi deodorantin Sillanaukee valmistaa ruokasoodasta ja maissitärkkelyksestä. Lisäksi laukussa kulkee mukana aina oma kangaskassi ja teräksinen vesipullo.

Ostokset hän pyrkii tekemään kaupoissa, joissa tuotteita voi ottaa omaan paperipussiin tai astiaan.

Kestävämpi kulutus tuntuu kiinnostavan yhä useampaa, ja myös Sillanaukeen zero waste -elämäntyyli on saanut mediahuomiota. Sillanaukee painottaa, että halu jätteettömämpään elämään on kuitenkin löydyttävä itsestä. Muita pakottamalla tai muille saarnaamalla ei saavuta mitään.

”Sitä en voi välttää, kuinka paljon esiripun takana kulutetaan, mutta voin vaikuttaa siihen, kuinka paljon muovia syntyy oman kulutukseni vuoksi”, Sillanaukee toteaa.

Sillanaukeen sekajätteen määrä vaihtelee elämäntilanteen mukaan. Parhaimmillaan Sillanaukeella on kertynyt jätettä niin vähän, ettei sekajätepussia tarvinnut viedä ulos kolmeen kuukauteen. Opiskelijavaihdossa Singaporessa jätettä kertyi huomattavasti enemmän.

”Pyrin syömään vain kasviperäistä ravintoa, ja Singaporessa melkein kaikki vegaaninen ruoka on pakattu muoviin. Suomessa voin tehdä ruokaostokset lähes täysin muovittomasti.”

Singaporessa Sillanaukee suosi suuria pakkauksia minimoidakseen muovin määrän. Täysin ehdoton Sillanaukee ei kuitenkaan muovin suhteen ole. Kotoa löytyy esimerkiksi vanhoja pakasterasioita.

”En usko absolutismiin. Tärkeintä on, että tiedostaa oman kuluttamisensa ja yrittää tehdä parhaansa jätteen vähentämiseksi.”

Tällä hetkellä Sillanaukee kirjoittaa kirjaa jätteettömästä elämäntyylistä omien kokemustensa pohjalta. Zero Waste – jäähyväiset jätteelle -kirjan on määrä ilmestyä toukokuussa. Haaveissa on ura kestävän kehityksen parissa.

”Oman yrityksen perustaminen voisi olla yksi vaihtoehto. Myös logistiikan ja yritysten yhteisvastuun kanssa työskenteleminen kiinnostaa. Uskon työskenteleväni kestävän kehityksen parissa tulevaisuudessa tavalla tai toisella.”

Otson vinkit muovittomaan elämään

• Ota käyttöön oma uusiokäytettävä juoma- tai termospullo. Valitse mahdollisimman kestävä ja kierrätettävä materiaali, kuten teräs. Se on ekologisempi ja terveellisempi vaihtoehto kuin muovinen juomapullo. Take away -kahvin saa myös kätevästi mukaan omaan termariin.
• Kanna mukana omaa kangaskassia. Kauppakassin ostamatta jättäminen säästää yllättävän paljon arkista muovinkulutusta.
• Katso mitä kotona on jo valmiiksi ennen kuin ostat uutta. Kun tietää, mitä jääkaapissa on valmiiksi, välttyy ostamasta samoja asioita tuplana.
• Mieti ensin ennen kuin heität jotain pois. Esimerkiksi lasipurkit soveltuvat ruoan säilömiseen ja paperipusseja voi käyttää hedelmäpusseina uudestaan.
• Vaihda hammasharja bambuiseen hammasharjaan. Bambuisia hammasharjoja löytää lähes kaikista ekokaupoista.
• Valmista hygieniatuotteet itse. Netistä löytyy paljon ohjeita. Itse tekemällä saa juuri sellaisen tuotteen kuin haluaa, ja se on myös halvempi vaihtoehto.